Asemavaltuutus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Asemavaltuutus on sellainen valtuutus, joka perustuu henkilön työsuhteeseen tai muuhun sopimussuhteeseen toisen kanssa. Tällöin henkilöllä on asema, johon lain tai yleisen tavan mukaan liittyy kelpoisuus toimia toisen henkilön tai oikeushenkilön puolesta.[1] Asemavaltuutuksen saaneen henkilön valtuutus ei siis perustu kirjalliseen tai suulliseen ilmoitukseen valtuutuksen olemassaolosta, vaan valtuutetun ulkoiseen asemaan.[2] Valtuutetun oman työnantajansa tai muun toimeksiantajan puolesta tekemä oikeustoimi sitoo tätä, ellei voida osoittaa valtuutetun ylittäneen kelpoisuuttaan.[1] Asemavaltuutus on esimerkiksi kaupan työntekijällä siinä laajuudessa kuin hänen työnkuvansa edellyttää.[2] Asemavaltuutus on prokuran ja valtakirjan ohella yleinen ja tärkeä valtuutuksen laji. Muita lajeja ovat esimerkiksi julkinen valtuutus ja kirjallinen valtuutus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Factum, Weilin+Göös 2003–2005, ISBN 951-35-6646-3.
  2. a b Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.