Valtuutus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Varallisuusoikeudellisia sopimuksia ja muita oikeustoimia voi tehdä valtuutettu. Hän on saanut valtuutuksen sopimuksen tekemiseen. Valtuutettu toimii päämiehensä puolesta niin, että jää itse sopimussuhteen ulkopuolelle. Sopimuksen vaikutukset kohdistuvat välittömästi valtuuttajaan. Valtuuttajan tulee olla oikeustoimikelpoinen, joten alaikäinen ei voi valtuuttaa toista toimimaan puolestaan, jos ei itse olisi toimeen oikeutettu.

Valtuutuksen muotoja on useita, yleisimmät ovat suullinen ja kirjallinen. Yleensä sopimuksen toinen osapuoli haluaa saada varmuuden valtuutuksesta, joten yleisesti käytetään valtakirjaa valtuutuksen osoittamiseen. Valtakirjassa mainitaan mihin tehtävään toinen valtuutetaan. Oikeudenkäynnissä käy myös ns. avoin asianajovaltakirja.

Henkilön asemaan toisen palveluksessa liittyy usein niin sanottu asemavaltuutus. Niinpä kaupassa myyjänä olevan henkilön kanssa voidaan tehdä kauppiasta sitovia oikeustoimia niissä puitteissa, jotka voidaan katsoa myyjällä tavanomaisesti olevan.

Jos valtuutettu ylittää valtuutensa, jotka päämies on hänelle antanut, sitoo valtuutetun tekemä sopimus kuitenkin valtuuttajaa, jos sopimuskumppani on toiminut vilpittömässä mielessä.