Toimeksianto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Toimeksianto eli mandaatti on sopimus, jossa toimeksiantaja (mandantti) antaa toimeksisaajan (mandataarin) tehtäväksi hoitaa jokin asia tai toimi toimeksiantajan puolesta. Toimeksiantosopimuksessa toimeksisaaja sitoutuu suorittamaan tehtävän yleensä palkkiota vastaan. Toimeksisaajan ylittäessä sovitun toimivallan joutuu hän vastuuseen valtuutuksen ylittävän toimen osalta.

Toimeksiannon ero valtuutukseen on siinä, että toimeksianto on kaksipuolinen oikeustoimi, kun taas valtuutus on yksipuolinen oikeustoimi. Toimeksianto on esimerkiksi kuljetus- ja huolintasopimus, koneiden huoltosopimus, kiinteistönvälityssopimus ja asianajajan kanssa solmittu sopimus oikeudenkäynnin hoitamisesta. Toimeksiantosopimuksen toimeksisaaja ei ole toisen osapuolen johdon ja valvonnan alainen, joka on oleellinen osa työsopimusta. Toimeksiannon perusteella toimeksisaaja oikeutetaan toimimaan itsenäisesti ja hän saa myös päättää käyttämistään keinoista.

Toimeksiantosopimuksella ei ole määrämuotoa, mutta yleensä sopimiseen liittyy tarjous ja vastaus siihen. Sopimus päättyy kun asia on hoidettu loppuun tai päättymiselle on sovittu tietty aika. Toimeksiantajalla on oikeus esimerkiksi luottamuspulan vuoksi peruuttaa toimeksianto milloin tahansa. Mikäli syy ei ole riittävä, saattaa toimeksisaajalla olla oikeus korvaukseen aiheutuneista vahingoista. Myös toimeksisaajalla on oikeus purkaa sopimus laillisesta syystä, mutta hän joutuu maksamaan korvauksen, jos syy ei ole pätevä. Kauppaedustajien sopimussuhteissa mahdollisuudet sopimuksen peruuttamiseen ovat rajallisemmat.

Toimeksiantosopimuksista säädetään vuoden 1734 lain kauppakaaren 18 luvussa (3/1734) ja toimeksiantovaltuutuksesta oikeustoimilain 11 §:n 2. momentissa ja 18 §:ssä. Näitä täydentävät joistakin ammateista säädetyt erillislait, kuten laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä (417/1992), laki vakuutusedustuksesta (570/2005), arvopaperimarkkinalaki (495/1989), laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000) sekä laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (1075/2000).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan iso tietosanakirja, Otava 1964
  • Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1963
  • Encyclopædia iuridica Fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 855–858

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]