Arnulf Louvainilainen
Arnulf Louvainilainen (n. 1200 – 1250) oli belgialainen sistersiläisluostarin apotti ja kirjailija.
Hän eli ja toimi Louvanin Villersin sistersiläisluostarissa, jossa hänet valittiin apotiksi noin 1240. Oltuaan tehtävässä kymmenen vuotta hän luopui siitä toivoen voivansa elää opiskelulle ja askeettisuudelle omistettua elämää, mutta hän kuoli vuoden sisällä.[1]
Hänet tunnetaan tyypillisenä oman aikakautensa edustajana, jolloin eri taiteet kuten malaustaide, veistotaide ja runous sekä jumalanpalveluselämä painottivat kärsivän Kristuksen orjatappurakruunulla kruunattua ja ristiinnaulittua olemusta.[2]
ArnulfLouvanilainen on kirjoittanut pitkän seitsemän osaa käsittävän hymnisarjan Salve Mundi salutare (Rhythmica oratio) jonka eri osat kuvaavat ja ylistävät kärsivän Jeesuksen jalkoja (Salve meum salutare / Ad Pedes), polvia (Salve, salve rex sanctorum / Ad Genua), käsiä (Salve, salve Iesu bone / Ad Manus), kylkeä (Salve, salve summe bonus / Ad Latus), rintaa (Salve mea salus Deus / Ad Pectus), sydäntä (Salve regis cor aveto / Ad Cor), sekä kasvoja ja päätä (Salve Iesu reverende/ Ad Vultum, Ad Faciam, Ad caput: Salve caput cruentatun).[3] Hymnisarjaa pidettiin kauan Bernhard Clairvauxlainen kirjoittamana, kunnes 1882 voitiin osoittaa toisin. Myöhemmin löydettiin Brysselissä käsikirjoitus vuodelta 1320, jonka mukaan Arnulf on kirjoittanut hymnisarjan.[2]
Hänen runojensa pohjalta saksalainen virsirunoilja Paul Gerhardt kirjoitti 1656 kustakin runosta virren. Käytössä niistä on säilynyt viimeinen virsi, joka kuvaa Kristuksen päätä, ”An das Angeschit; O Haupt voll But und Wunden”. Suomeksi tämä virsi on käännetty alkusanoin "Oi rakkain Jeesukseni" (suom. Julius Krohn 1880, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 63).[4]
Arnulf Louvainilaisen runoelman pohjalta on tanskalainen Nicolai Severin Fredrik Grundtvig kirjoittanut virren "Hil dig, Frelser og Forsoner", joka seuraa myös Louvanilaisen käyttämää runomittaa. Virsi on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 73 "Sinulle, oi Vapahtaja" Lauri Pohjanpään 1923 tekemänä suomennoksena.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Arnulf of Leuven – Salve Mundi Salutare medieval.eu. Viitattu 1. 3. 2022. (englanniksi)
- ↑ a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 30. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ Membra Jesu Nostri hymnologyarchive.com. Viitattu 1. 3. 2022. (englanniksi)
- ↑ 63 Oi rakkain Jeesukseni virsikirja.fi. Viitattu 1. 3. 2022.
- ↑ 73 Sinulle, oi Vapahtaja virsikirja.fi. Viitattu 1. 3. 2022.