Bernhard Clairvaux’lainen
| Pyhä Bernhard Clairvaux’lainen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1090 ehkä Fontaine-les-Dijon, Burgundi, Ranska |
| Kuollut | 20. elokuuta 1153 Clairvaux, Champagne, Ranska |
| Kansalaisuus | ranskalainen |
| Ammatti | apotti |
| Arvonimi | Kirkonopettaja |
| Vanhemmat | Tescelin ja Aleth |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | Doctor Mellifluus (suloinen tohtori) |
Pyhä Bernhard Clairvaux’lainen O. Cist (myös Bernard; 1090 mahdollisesti Fontaine-les-Dijon – 20. elokuuta 1153 Clairvaux) oli roomalaiskatolinen ranskalainen ja sisterssiläinen munkki, apotti, pyhimys, mystikko ja kirkonopettaja.[1]
Pyhää Bernhardia kunnioitetaan mehiläisten kasvattajien, kynttilöiden valmistajien, vahan sulattajien, Gibraltarin ja Cambridgen Queens' Collegen suojeluspyhimyksenä.[2] Pyhimyksen tunnuksia ovat esimerkiksi mehiläispesä, mehiläiset, kolme mitraa kirjan päällä, valkoinen koira, kahlehdittu paha henki, sekä kirja.[2] Hänet kuvataan usein Neitsyt Mariasta näyn saavana sisterssiläisenä, sisterssiläisenä mehiläispesän kanssa, sisterssiläisenä kahlitun pahan hengen kanssa, sisterssiläisenä mitra luonaan maassa, sisterssiläisenä parveilevien mehiläisten kanssa, sisterssiläisenä valkoisen koiran kanssa ja sisterssiläisenä kirjoittaen ja katsoen Neitsyt Mariaa.[2]
Paavi Aleksanteri III kanonisoi Bernhardin 18. tammikuuta 1174, paavi Pius VIII julisti hänet kirkonopettajaksi vuonna 1830 ja paavi Pius XII ylisti häntä nimityksellä doctor mellifluus ensyklikassa vuonna 1953.[1][3]
Katolinen kirkko viettää hänen muistopäiväänsä 20. elokuuta eli päivänä, jona hän kuoli 63 vuoden iässä.[1][4]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhän Bernhardin elämä voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:
- Syntymä 1090[1]
- Aleth-äidin kuolema 1107[1]
- Clairvauxin apotiksi 1115[2]
- Kuolema 63-vuotiaana 20. elokuuta 1153[1]
Pyhä Bernhard syntyi aatelisperheeseen Fontainesissa, lähellä Dijonia, vuonna 1090. Vuonna 1112 hän liittyi sisterssiläissääntökunnan Citeaux’n luostariin yhdessä neljän veljensä ja yli 20 ystävänsä kanssa. Myöhemmin myös hänen muut veljensä ja useat sukulaisensa liittyivät luostarin jäseniksi.
Pyhä Bernhard perusti Clairvaux’n luostarin, jota hän johti kuolemaansa asti. Luostarissa oli parhaimmillaan yli 700 munkkia ja sillä oli yli 100 aliluostaria. Hän muokkasi ja uudisti voimakkaasti sisterssiläissääntökuntaa ja edesauttoi sääntökuntaa huomattavan lähellä olevan Temppeliherrojen ritarikunnan syntymistä. Hänestä tulikin merkittävä vaikuttaja toisen ristiretken (1147) perustamisessa.
Vuonna 1145 paaviksi valittu Eugenius III oli pyhän Bernhardin oppilas Clairvaux’n luostarissa, ja näin pyhä Bernhard jatkoi hänen paavillisena neuvonantajanaan. Tämä toi pyhälle Bernhardille huomattavan vaikutusvallan myös Vatikaanissa. Hän toimi myös kuningas Ludvig VII:n neuvonantajana ja auttoi vastapaavi Analectus II:sta käsittelevän skisman loppuunsaattamisessa.
Pyhä Bernhard kuoli vuonna 1153. Kristityt valtasivat Gibraltarin muslimeilta hänen juhlapäivänään vuonna 1462.[5]
Pyhän Bernhardin elinaikana hallitsivat seuraavat 10 paavia:[3] autuas Urbanus II, (1088–99) Paschalis II, (1099–1118) Gelasius II, (1118–19) Calixtus II, (1119–24) Honorius II, (1124–30) Innocentius II, (1130–43) Celestinus II, (1143–44) Lucius II, (1144–45) autuas Eugenius III (1145–53) ja Anastasius IV. (1153–54)
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhän Bernhardin kerrotaan laatineen seuraavat teokset:[6]
- De Gradibus Superbiae
- Homilies on the Gospel 'Missus est' (1120)
- Apology to William of St. Thierry
- On the Conversion of Clerics (1122)
- De Laudibus Novae Militiae (1129)
- De amore Dei
- Book of Precepts and Dispensations (1131)
- De Gratiâ et Libero Arbitrio
- Book of Considerations
- De Officiis Episcoporum
Kollehtarukous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Roomalaiskatolisessa messussa pyhää Bernhardia on muistettu hänen juhlapäivänään seuraavanlaisella latinankielisellä kollehtarukouksella:[7]
Orémus.
Deus, qui pópulo tuo ætérnæ salútis beátum Bernárdum minístrum tribuísti: præsta, quǽsumus; ut, quem Doctórem vitæ habúimus in terris, intercessórem habére mereámur in coelis.
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f St. Bernard de Clairvaux – French abbot Encyclopedia Britannica. Viitattu 10.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Memorial of St. Bernard, abbot and doctor – August 20, 2016 – Liturgical Calendar Catholic Culture. Viitattu 10.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Catholic Encyclopedia: List of Popes New Advent. Viitattu 10.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Catholic Online: St. Bernard of Clairvaux – Saints & Angels – Catholic Online Catholic Online. Viitattu 10.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Fa, Darren: The fortifications of Gibraltar 1068–1945, s. 5. Oxford: Osprey Pub., 2006. ISBN 1-849-08051-8.
- ↑ Cathoilc Encyclopedia: St. Bernard of Clairvaux New Advent.org. Viitattu 10.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Sancta Missa Divinum Officium. Viitattu 10.11.2017. (latinaksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hakala, Anna-Riina: Bernard of Clairvaux’s Letters and the Anatomy of a Cloistered Man: Gendered Imagery in Letters from the First Decade as an Abbot. Diss. University of Helsinki, 2021. ISBN 978-951-51-7211-2. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Doctor Mellifluus (On St. Bernard Of Clairvaux, The Last Of The Fathers) by Pope Pius XII (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
