Arne Palmén

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arne Johannes Palmén (3. tammikuuta 1885 Helsinki[1]1974[2]) oli suomalainen lääkäri, Salpausselän lasten tuberkuloosiparantolan (nykyään Nastolan Aurinkolinna) ylilääkäri 1925-1945[3], Helsingin yliopistossa kirurgian ylimääräinen professori 1937–1952, Helsingin diakonissalaitoksen sairaalan kirurgisen osaston ylilääkäri 1945–1955. Hän oli Suomen lääkäriliiton puheenjohtaja 1933–1943.[1]

Hän julkaisi seuraavassa mainittujen kirjojen lisäksi tutkimuksia esimerkiksi sotakirurgian, luu- ja niveltuberkuloosin, selkäydinkasvainten, vakuutuslääketieteen ja hengenvaarallisuuskäsitteen alalta.[1] Palmén muistetaan lääketieteen "suomalaistajana" sekä ammattikunnan käytännöllisten ongelmien ja etenkin eettisten kysymysten arvostettuna pohdiskelijana.[4]

Arne Palménin isä oli historiantutkija, poliitikko ja valtioneuvos Ernst Gustaf Palmén ja isoisä laki- ja virkamies Johan Philip Palmén. Hänen veljenpoikansa oli eläintieteilijä Ernst Palmén.[1]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lääketieteellinen sanasto Yrjö Kajavan kanssa, 1921
  • Yleinen kirurgia, 1948
  • Lääkärin etiikka, 1956

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 6, palsta 884
  2. Helsingin yliopisto, Virkamiehet
  3. Historia | Aurinkolinna nastolanaurinkolinna.fi. Viitattu 16.1.2017.
  4. Palmén, Arne (1885 - 1974) | Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura www.kansallisbiografia.fi. Viitattu 16.1.2017.
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.