Arne Borg
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Arne Borg | |||
Maa: Ruotsi | |||
Miesten uinti | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Amsterdam 1928 | 1 500 m vapaauinti | |
Hopeaa | Pariisi 1924 | 400 m vapaauinti | |
Hopeaa | Pariisi 1924 | 1 500 m vapaauinti | |
Pronssia | Pariisi 1924 | 4 × 200 m vapaauintiviesti | |
Pronssia | Amsterdam 1928 | 400 m vapaauinti | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Budapest 1926 | 400 m vapaauinti | |
Kultaa | Budapest 1926 | 1 500 m vapaauinti | |
Kultaa | Bologna 1927 | 100 m vapaauinti | |
Kultaa | Bologna 1927 | 400 m vapaauinti | |
Kultaa | Bologna 1927 | 1 500 m vapaauinti | |
Hopeaa | Budapest 1926 | 100 m vapaauinti | |
Hopeaa | Bologna 1927 | 4 × 200 m vapaauintiviesti | |
Pronssia | Budapest 1926 | 4 × 200 m vapaauintiviesti |
Claes Arne Borg (18. elokuuta 1901 Tukholma – 6. marraskuuta 1987 Vallentuna) oli ruotsalainen uimari ja olympiavoittaja. Hän edusti seuratasolla Stockholms KK:ta.
Borg osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa Antwerpenissa 1920. Hän putosi tuolloin alkuerissä 400 metrin vapaauinnissa, mutta pääsi 1 500 metrillä välieriin saakka ja ui maansa neljänneksi sijoittuneessa 4 × 200 metrin vapaauintiviestijoukkueessa. Borg oli Pariisin olympialaisissa 1924 100 metrin vapaauintimatkalla neljäs ja sai hopeaa sekä 400 että 1 500 metriltä. Hän myös voitti pronssia maansa viestijoukkueen kanssa.
Borg sai vapaauinnissa neljä eri mitalia EM-kisoissa 1926 ja toisti saman seuraavan vuoden kilpailuissa voittaen yhteensä viisi kultaista, kaksi hopeista ja yhden pronssisen mitalin. Hän rikkoi 1 500 metrin vapaauinnissa maailmanennätyksen uiden matkan ensimmäisenä maailmassa alle 20 minuutissa, ja ennätys säilyi lähes kahdentoista vuoden ajan. Borg teki uransa aikana yhteensä 32 maailmanennätystä. Hän pelasi myös vesipalloa, ja kerran häneltä lyötiin ottelun aikana hammas pois.
Borg sai Amsterdamin olympialaisissa 1928 kultaa 1 500 metriltä uudella olympiaennätysajalla ja otti 400 metriltä pronssia. Ruotsin viestijoukkue sijoittui kisoissa viidenneksi. Borgin harjoitustavat ja uintityyli olivat hyvin omintakeiset. Välillä uidessaan hän vain veti ja vaihteli myös potkutyyliään, ja altaassa ennen käännöstä hän saattoi pysyä veden alla yli kymmenen metrin matkan. Borg kilpaili myös Yhdysvalloissa, joissa hän voitti Johnny Weissmullerin joukkuetoverina Illinois Athletic Clubin riveissä kuusi AAU:n mestaruutta. Hänet valittiin uinnin kansainväliseen kunniagalleriaan vuonna 1966.[1]
Borg voitti urallaan myös kuusi uinnin Pohjoismaiden-mestaruutta. Vuonna 1919 hän voitti Kööpenhaminan PM-kisoissa 1 000 metrin vapaauinnin ajalla 15.58,0. Hän oli matkan mestari myös 1921 (voittoaika 14.18,8) ja 1922 (14.31,1). Helsingin PM-kisoissa 1923 Borg voitti kolme mestaruutta. Hän oli nopein 100 metrin vapaauinnissa ajalla 1.02,8 ja 1 000 metrin vapaauinnissa, jossa hänen aikansa oli 14.41,7. Lisäksi hän voitti 100 metrin selkäuinnin ajalla 1.24,7.[2]
Borg joutui lyhyeksi aikaa vangituksi, sillä hän ei saapunut paikalle suorittamaan asevelvollisuuttaan vaan meni lomalle. Kuuluisa Borg sai faneilta tuona aikana ruokaa ja juomaa, ja hänen huomattiin lihoneen vankilassa. Myös Arnen kaksosveli Åke oli uimari.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Borgin profiili sports-reference.com -sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ISHOF - Arne Borg (SWE) - 1966 Honor Swimmer ishof.org. Arkistoitu 7.3.2012. Viitattu 25.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 382. Otava, 1970.
- ↑ Åke Borg Biography and Olympic Results - Olympics at Sports-Reference.com sports-reference.com. Arkistoitu 17.4.2020. Viitattu 25.6.2012. (englanniksi)
|