Antonina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keisarinna Theodora ja hänen palvelijansa Ravennan San Vitalen basilikassa sijaitsevassa mosaiikissa. Theodora on keskellä ja kaksi naista hänen vasemmalla puolellaan saattavat olla Antonina ja tämän tytär Joannina.[1]

Antonina (s. noin 484?, k. 565 jälkeen) oli itäroomalaisen sotapäällikkö Belisariuksen vaimo.[2]

Antoninan isä ja isoisä olivat kummatkin kilpa-ajajia Konstantinopolissa ja Thessalonikissa. Hän oli ammatiltaan näyttelijä kuten äitinsäkin. Antonina meni naimisiin sotapäällikkö Belisariuksen kanssa ja he saivat yhden tyttären, Joanninan. Aikalaishistorioitsija Prokopioksen mukaan hänellä oli monta lasta aikaisemmista avioliitoista, mukaan lukien poika Photius ja tytär, joka meni naimisiin erään Ildigerin kanssa. Vuonna 540 eräs Sergius kosiskeli Antoninan lapsenlasta.[2] Jossakin vaiheessa Antoninasta tehtiin patriisi.[3]

Prokopios väittää, että Antonina eli hurjastelevaa elämää, jota rajoitti vain pelko keisarinna Theodorasta, joka oli hänen vanha ystävänsä.[4] Prokopioksen mukaan Antonina oli Theodoran agentti ja vaikuttamassa muun muassa paavi Silveriuksen syrjäyttämiseen vuonna 537 ja Johannes Kappadokialaisen erottamiseen. Prokopios väittää myös, että Belisariuksen adoptoimasta Theodosiuksesta tuli Antoninan rakastaja ja historioitsija kuvaakin heidän suhdettaan yksityiskohtaisesti teoksessaan Salattu historia.[2] Prokopioksen mukaan Antonina kannatti miestään, mutta piti tätä valtansa alla.[5] Suurin osa Antoninan irstailuista kertovista tarinoista on kuitenkin varmasti liioiteltua.[6]

Antonina oli mukana monilla Belisariuksen sotaretkillä. Hän seurasi miestään Pohjois-Afrikan sotaretkelle vuonna 533. Hän oli myös Roomassa vuonna 537 miehensä kanssa kun gootit piirittivät kaupunkia. Myöhemmin samana vuonna Belisarius lähetti hänet turvaan Napoliin, missä hän yhdessä Prokopioksen kanssa auttoi kokoamaan laivaston ja tarvikkeita Belisariuksen sotajoukkojen avuksi. Antonina pysyi luultavasti miehensä kanssa Italiassa vuoteen 540 asti, jolloin hän palasi Belisariuksen kanssa Konstantinopoliin.[2]

Antonina ei aluksi seurannut miestään sotaretkelle sassanideja vastaan vuonna 541 mutta liittyi häneen myöhemmin. Prokopioksen mukaan Antoninan ja Belisariuksen välit olivat kylmät Theodosiuksen takia ja Belisarius antoi jopa pidättää vaimonsa. Theodoran käskystä Belisarius vapautti Antoninan, joka myöhemmin pelasti Belisariuksen, kun tämä oli joutunut epäsuosioon. Prokopioksen mukaan Antonina kuitenkin vastusti Belisariuksen nimittämistä idän joukkojen komentoon magister militum per Orientemiksi, koska tämä oli loukannut häntä.[2]

Antonina oli Belisariuksen mukana Italian sotaretkellä 540-luvulla. Vuonna 548 Belisarius lähetti hänet Konstantinopoliin pyytämään vahvistuksia. Theodora oli kuitenkin kuollut äskettäin ja Antonina pyysi keisari Justinianusta kutsumaan Belisariuksen kotiin. Vuonna 549 Antonina rikkoi Joanninan ja Theodoran lapsenlapsen Anastasiuksen kihlauksen.[2]

Antonina kuoli joskus vuoden 565 jälkeen.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jones et. al.: The Prosopography of the Later Roman Empire: A. D. 527-641. Cambridge University Press, 1992. ISBN 0521201608. (englanniksi)
  • Lynda Garland: Byzantine empresses: women and power in Byzantium, AD 527-1204. Routledge, 1999. ISBN 0415146887. (englanniksi)
  • James Allan Stewart Evans: The age of Justinian: the circumstances of imperial power. Routledge, 1996. ISBN 9780415022095. (englanniksi)
  • James Allan Stewart Evans: The Empress Theodora: Partner of Justinian. University of Texas Press, 2003. ISBN 0292702701. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Evans 2003, s. xxi
  2. a b c d e f Jones, s. 91–92
  3. Michael Whitby: Rome at war: AD 293-696, s. 80. Osprey Publishing, 2002. ISBN 1841763594. (englanniksi)
  4. Garland, s. 37
  5. Evans 1996, s. 116
  6. Garland, s. 13
  7. Marjorie Lightman, Benjamin Lightman: A to Z of ancient Greek and Roman women, s. 30. Infobase Publishing, 2007. ISBN 0816067104. (englanniksi)