Theodora (500-luku)

Keisarinna Theodoraa esittävä mosaiikki San Vitale basilikassaRavennassa, valmistunut vuonna 547.

Theodora, kreikk. Θεοδώρα (n. 497–548) oli Bysantin keisarinna vuosina 527–548. Hän oli keisari Justinianus I:n toinen puoliso ja todennäköisesti eniten vaikutusvaltaa valtakunnassa käyttänyt nainen. Hän on orientaaliortodoksisen kirkon pyhä eli pyhimys.

Vuonna 525 Theodora meni naimisiin Justinianuksen kanssa, joka oli tuolloin magister militum praesentalis Konstantinopolissa. Kun Justinianuksesta tuli keisari vuonna 527 hän teki Theodorasta kanssahallitsijansa.

Tärkein lähde Theodoran elämästä on historioitsija Prokopioksen Salattu historia eli "Anekdota". Tässä kirjassa historioitsija purkaa vihaansa keisarinnaa kohtaan, joka Prokopioksen kuvauksessa manipuloi heikkotahtoista aviomiestään.

Elämäkerta

Theodora syntyi Konstantinopolin alimpaan luokkaan, hänen isänsä Acacius oli hippodromin sirkuksen karhujen hoitaja. Hänen äitinsä, jonka nimeä ei tiedetä, oli tanssijatar ja näyttelijätär. Acaciuksen kuoleman jälkeen hän meni uudelleen naimisiin ja aloitti alle murrosikäisen Theodoran näyttelijänuran edistämisen. Yhdessä kahden sisarensa, Comiton ja Anastasian kanssa Theodorasta tuli näyttelijätär, tanssijatar, miimikko ja koomikko. 15-vuotiaana hän oli hippodromin tähti, joka ei ollut musikaalinen eikä tanssillisesti kovin lahjakas.

16-vuotiaana Theodora jätti näyttelijänuransa ja ryhtyi syyrialaisen virkamiehen Heceboluksen, Kyrenaikan alueen kuvernöörin, rakastajattareksi. Hän seurasi Hecebolusta tämän matkoilla Pohjois-Afrikkaan ja asui tämän luona lähes neljä vuotta. Riidan jälkeen, Heceboluksen hylkäämä ja kaltoinkohtelema Theodora lähti Aleksandriaan, jossa hän elätti itsensä villankehrääjänä. Theodora liittyi askeettiseen yhteisöön Aleksandrian lähellä sijaitsevassa autiomaassa, missä hän kääntyi varhaiskristillisyyden haaraan, monofysitismiin. Theodora palasi Anatolian kaupunkien ja Antiokian kautta takaisin Konstantinopoliin ja tapasi Justianuksen. Justinianus oli jo yli 40-vuotias ja Theodora oli häntä 20 vuotta nuorempi.

Theodora oli Prokopioksen mukaan myös prostituoitu, jolla oli ainakin yksi avioton lapsi. Tuohon aikaan näyttelijöitä ei arvostettu ja heidät laskettiin automaattisesti kuuluviksi prostituoituihin. Justinianus ei olisi itse asiassa voinut mennä Theodoran kanssaan naimisiin, ellei keisari Justinus olisi itse säätänyt lakia, joka mahdollisti korkeasäätyisten ja näyttelijättärien väliset avioliitot. Theodoran isä oli toiminut hippodromissa "vihreän puolueen" karhujen kesyttäjänä. Theodora alkoi vihata vihreitä, koska he eivät olleet auttaneet hänen äitiään isän kuoltua. Theodora oli tästä lähtien, samoin kuten Justinianuskin, sinisen puolueen kannattaja.

Avioliitto ja keisarinna

Keisarinna Theodora seurueineen -mosaiikki, San Vitalen basilika, Ravenna

Ei tiedetä, miten Theodora ja Justinianus kohtasivat, mutta ilmeisesti Justinianus rakastui Theodoraan. Eräässä myöhemmin säätämässään laissa hän sanoi, että avioliitto syntyy yhteisestä kiintymyksestä ja se ei tarvitse lisäkseen myötäjäisiä. Justinianus korotti Theodoran aatelisäätyyn eli patriisiksi. Suurin uhka Justinianuksen ja Theodoran liitolle oli Justinianuksen täti, leskikeisarinna Euphemia, joka ei voinut sietää Theodoraa. Euphemia kuoli kuitenkin vuonna 524 ja vuonna 525 Justinianus ja Theodora menivät naimisiin. Myös Justinianuksen oma äiti Vigilantia oli liittoa vastaan.

On epäselvää, syntyikö Theodoralle tytär tästä liitosta. Tyttären nimeäkään ei tiedetä, mutta tämän lasten kuitenkin tiedetään avioituneen vaikutusvaltaisiin sukuihin. On lisäksi mahdollista että Theodoralla oli avioliittoaan edeltäneestä suhteesta poika.

Vuonna 527 keisarinna Theodora sai arvonimen augusta eli kunnianarvoisa. Kuten Justinianuksen suku aikaisemmin, myös Theodoran suku sai jakaa hänen uudesta arvostaan saamansa hyödyn. Theodoran sisaret naitettiin korkeasäätyisiin sukuihin. Theodoran ja myös Justinianuksen tausta aiheutti paljon vastustusta pääkaupungissa. Justinianuksen ja Theodoran hovissa etiketti nousi entistä tärkeämpään rooliin. Prokopios kertoo historiikissaan muutaman tarinan siitä, kuinka Theodora nöyryytti yläluokkaan kuuluneita henkilöitä. Theodora käyttikin hovietikettiä pitääkseen kiinni uudesta asemastaan.

Theodora käytti huomattavaa vaikutusvaltaa. Hän ei koskaan ollut rinnakkaishallitsija, mutta hänen ylivoimainen älykkyytensä ja taitava poliittisten asioiden käsittelynsä saivat monet ajattelemaan, että juuri hän hallitsi Bysanttia. Hänen nimensä mainitaan lähes kaikissa tuona aikana annetuissa laeissa. Hän otti vastaan ​​ulkomaisia ​​lähettiläitä ja kävi kirjeenvaihtoa ulkomaisten hallitsijoiden kanssa, tehtäviä, jotka yleensä varattiin keisarille. Hänen vaikutusvaltansa poliittisissa asioissa oli ratkaisevaa, kuten tammikuussa 532 tapahtunut Nika-kapina osoittaa. Konstantinopolin kaksi poliittista ryhmittymää, siniset ja vihreät, yhdistivät voimansa vastustaakseen hallitusta ja hankkivat kilpailevan keisarin. Justinianuksen neuvonantajat kehottivat tätä pakenemaan, mutta Theodora neuvoi häntä jäämään ja pelastamaan valtakuntansa, minkä jälkeen Justinianuksen kenraali Belisariuksen joukot ajoivat mellakoitsijat Hippodromille ja heidät silvottiin kappaleiksi.

Theodora muistetaan yhtenä ensimmäisistä hallitsijoista, jotka tunnustivat naisten oikeudet. Hän sääti tiukkoja lakeja nuorten tyttöjen myymisen kieltämiseksi ja muutti avioerolakeja antaakseen naisille enemmän etuja.

Uskonto

Keisarinna Theodora oli monofysitismin kannattaja. Monofysitismi oli tuomittu harhaoppina Khalkedonin kirkolliskokouksessa jo vuonna 451. Justinianus kannatti enonsa, keisari Justinus I:n tapaan Khalkedonin kokouksen päätöksiä. Theodora ei pitänyt monofysitismiään salassa ja pariskunta riiteli usein uskonnollisista asioista. Toisaalta valtakunnan monofysitistien uskollisuus keisaria kohtaan pysyi lujana kun he tiesivät keisarinnan olevan monofysitisti. Hän vietti suuren osan hallituskaudestaan ​​yrittäen lieventää monofysiittoja vastaan ​​​​suunnattuja lakeja. Vaikka hän onnistui lopettamaan heidän vainonsa vuonna 533, hän ei koskaan onnistunut muuttamaan Justinianuksen uskontopolitiikkaa, joka painotti oikeauskoisuutta ja ystävällisiä välejä Rooman kirkon kanssa.

Perintö

Tunnetuin Theodoraa esittävä teos on vuonna 547 valmistunut mosaiikkimuotokuva San Vitalen basilikassa Ravennassa.

Hänen kuolemansa noin 50-vuotiaana vuonna 548 mahdollisesti syöpään tai kuolioon, oli kova isku Justinianukselle. Hänen merkityksensä Bysantin poliittisessa elämässä osoittaa se, että hänen kuolemansa ja Justinianuksen kuoleman vuonna 565 väliseltä ajalta on peräisin vain vähän merkittävää lainsäädäntöä.

Kirjallisuutta

• Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi. Suomennos Tuulikki Virta ja Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio) Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Theodora (500-luku) Wikimedia Commonsissa