Anna Sterky
| Anna Sterky | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Ane Cathrine Sterky |
| Syntynyt | 18. huhtikuuta 1856 Kööpenhamina, Tanska |
| Kuollut | 15. toukokuuta 1939 (83 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Ammatti | ammattiyhdistysjohtaja, poliitikko, toimittaja |
| Puoliso |
Peder Jensen (1878–1893) Fredrik Sterky (elivät avioitumatta yhdessä 1891–1900) |
Ane Cathrine "Anna" Sterky (os. Nielsen; 18. huhtikuuta 1856 Kööpenhamina, Tanska – 15. toukokuuta 1939 Tukholma, Ruotsi) oli tanskalais-ruotsalainen ammattiyhdistysjohtaja, sosiaalidemokraattinen poliitikko, toimittaja ja naisasianainen.[1]
Sterky syntyi köyhään työläisperheeseen Kööpenhaminassa. Hän oli nuorin kahdeksasta sisaruksesta ja ryhtyi ompelijattareksi. Sterky kiinnostui jo varhain ammattiyhdistystoiminnasta ja liittyi vuonna 1883 ompelijattarain ammattiyhdistykseen, jonka puheenjohtajaksi nousi pari vuotta myöhemmin. Pohjoismaisessa työläiskokouksessa Kristianiassa (nyk. Oslo) vuonna 1890 hän tapasi ruotsalaisen sosiaalidemokraatin Fredrik Sterkyn, josta tuli hänen avomiehensä. Pari muutti seuraavana vuonna Ruotsiin ja Sterky erosi tanskalaisesta miehestään Peter Jensenistä vuonna 1893.[1]
Sterkyt asuivat aluksi Göteborgissa, jossa Fredrik työskenteli Ny Tid -lehdelle ja Anna avusti häntä sekä jatkoi ammattiyhdistysliikkeen parissa toimimista. Vuonna 1898 Fredrik valittiin LO:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja Sterkyt muuttivat Tukholmaan. Fredrik kuitenkin kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1900. Anna siirtyi tämän jälkeen työskentelemään sosiaalidemokraattisen puolueen keskustoimistolle, lisäksi hän oli edelleen mukana naisten ammattiyhdistystoiminnassa. Vuonna 1905 hänen aloitteestaan perustettiin Morgonbris-lehti, jota hän toimitti vuoteen 1908.[1]
Erityisen tärkeää Sterkylle oli aviottomien äitien tilanteen parantaminen. Hänen mielestään raskaaksi tulleen naisen jättävä mies olisi tullut työväenliikkeen taholta tuomita yhtä jyrkästi kuin lakkorikkuri. Hän arvosteli muutenkin sosiaalidemokraattien suhtautumista naisasiaan muun muassa silloin, kun puolueen johto päätti lykätä vaatimustaan naisten äänioikeudesta kunnes yleinen äänioikeus olisi toteutunut miehillä.[1]
Sterky on haudattu Norra begravningsplatsen -hautausmaalle Tukholman pohjoispuolelle.[1]
-
Anna Sterkyn muistomerkki Norra Bantorgetilla Tukholmassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anna Sterky Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
