Anglo-egyptiläinen Sudan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anglo-egyptiläinen Sudan
Anglo-Egyptian Sudan
السودان اﻹنجليزي المصري
as-Sūdān al-Inglīzī al-Maṣrī
1899–1956

Flag of Anglo-Egyptian Sudan.svg
Egyptin ja Yhdistyneen kuningaskunnan liput

Anglo-Egyptian Sudan.png
Vihreä: Anglo-egyptiläinen Sudan
Vaaleanvihreä: Luovutettu Italian Libyalle vuonna 1934
Tummanharmaa: Egypti ja Yhdistynyt kuningaskunta

Valtiomuoto Yhdistyneen kuningaskunnan ja Egyptin kuningaskunnan kondominaatti
Pääkaupunki Khartum
Pinta-ala
– yhteensä 2 505 800 km² 
Väkiluku (1951) 8 079 800
Uskonnot kristinusko
sunnalaisuus
Afrikan perinteiset uskonnot
Historia
– Perustettu 19. kesäkuuta 1899
– Itsehallinto 22. lokakuuta 1952
– Itsenäisyys 1. tammikuuta 1956
Viralliset kielet englanti, arabia
Kielet nubia, beja, nuer, dinka, fur, shilluk
Valuutta Egyptin punta/gineih
Kansallislaulu God Save the King/Queen
Edeltäjä(t) Mahdiyya
Darfurin sulttaanikunta
Seuraaja(t)  Sudan

Anglo-egyptiläinen Sudan oli Yhdistyneen kuningaskunnan ja Egyptin kuningaskunnan hallitsema kondominaatti nykyisten Sudanin ja Etelä-Sudanin alueella vuosina 1899–1955. Se perustettiin mahdivaltion kukistuttua 19. kesäkuuta 1899, ja se itsenäistyi Sudanin tasavallaksi 1. tammikuuta 1956.[1]

Kondominaattia hallitsi kenraalikuvernööri, jonka nimitti Egyptin kediivi Yhdistyneen kuningaskunnan suosituksesta. Teoriassa Egypti ja Yhdistynyt kuningaskunta hallitsivat maata yhdessä, mutta käytännössä kaikki valta oli briteillä: esim. kuvernöörit ja virkamiehet olivat tavallisesti brittiläisiä, vaikka he virallisesti palvelivatkin Egyptin armeijassa.[1] Koska Egyptin valtionpäämies oli Ison-Britannian "suojeluksessa" vuosina 1914–1922, Anglo-egyptiläinen Sudan oli tosiasiassa Britannian siirtomaa ainakin noina vuosina.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukistettuaan kapinallisen mahdivaltion Omdurmanin taistelussa vuonna 1898 britit perustivat Sudaniin yhteishallinnon eli kondominaatin Egyptin kanssa. Brittien tarkoituksena oli jatkaa turkkilais-egyptiläisen Sudanin perintöä ja yhdistää molemmat Niilin laakson valtiot. Sudan pysyi Brittiläisen imperiumin kiikarissa myös sen vuoksi, että sen avulla voitaisiin turvata suunniteltu keinokastelupatohanke Assuaniin ja varmistaa niin sanottu Kap–Kairo-suunnitelman toteutuminen. Ranskalla oli oma siirtomaasuunnitelma, se halusi itselleen alueet Senegalista Punaisellemerelle. Suunnitelmat aiheuttivat sodanuhan Fašodassa. Britit onnistuivat taivuttelemaan ranskalaiset luopumaan omasta hankkeestaan. Egyptin kanssa luotu yhteishallinto onnistui rauhoittamaan maan aiemmin epävakaiset olot pohjoisessa, mutta vastarinta etelässä pitkittyi.[2]

Uuden Sudanin ensimmäinen kenraalikuvernööri oli lordi Kitchener, mutta hänen tilalleen nousi 1899 Sudanin tilanteen hyvin tuntenut ja kansaan ymmärtäväisesti suhtautunut Reginald Wingate. Hän ei jouduttanut uudistamishankkeita ja piti verotuksen kevyenä. Rautatieverkkoa laajennettiin ja viestintäyhteyksiä parannettiin, mutta maa oli taloudellisesti riippuvainen Egyptistä. 1900-luvun alussa perustettiin myös peruskouluja, jotka tuottivat maahan länsimaisen sivistyneistön yläluokan, joka vieraantui perinteisistä heimokulttuurista ja -elämästä. Egyptiläisten nationalismin nousun hengessä nämä oppineet synnyttivät oman kansallishengen Sudaniin. Sudanilaisten nationalistien kapinat laajenivat maailmansotien välissä, mutta ne tukahdutettiin. Yhtenä liikkeenä oli Valkolippuliitto. Egyptiläiset nationalistit liittoutuivat sudanilaisten nationalistien kanssa kahden erillisen valtion perustamiseksi. Toisessa maailmansodassa Sudanin vuonna 1925 perustettu armeija otti osaa Itä-Afrikan taisteluihin.[3]

Britannia oli jo vuonna 1936 lopettanut Egyptin miehittämisen, mutta piti Sudanin edelleen siirtomaanaan. Brittiläisen imperiumin rakoillessa Egyptissä tapahtui sotilasvallankumous, joka syöksi kuningas Farukin vallasta. Vuonna 1953 Egypti ja Britannia solmivat sopimuksen Sudanin itsehallinnosta ja maahan perustettiin parlamentti vuonna 1954. Tämä joudutti Sudanin itsenäistymistä, joka toteutui viimein 1. tammikuuta 1956.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Encyclopædia Britannica: Anglo-Egyptian Condominium www.britannica.com. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  2. Anglo-Egyptian condominium Sudan: A Country Study. Library of Congress, 1991.
  3. The Road to Independence Sudan: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]