Angioödeema
Angioödeema | |
---|---|
Lapsi, jonka silmäluomet ovat turvonneet angioödeeman takia. |
|
Syyt | Allerginen reaktio, lääkeaineen aiheuttama sivuvaikutus, infektio |
Oireet |
Ihoalueen tai limakalvon turvotus ja joskus punoitus Yleensä pistely ja kipu Joskus nokkosihottuma |
Esiintyvyys | 15–20 % väestöstä ainakin kerran elämässä[1] |
Ehkäisy | Laukaisevan tekijän välttäminen[2] |
Hoito | Seuranta, antihistamiini, glukokortikoidi, traneksaamihappo, kylmähoito tai kylmägeeli, kipulääkitys, adrenaliini |
Luokitus | |
ICD-10 | T78.3 |
ICD-9 | 995.1 |
Tautitietokanta | 16303 |
MedlinePlus | 000846 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Angioödeema eli angioedeema on sairaus, joka aiheuttaa ihoalueen tai limakalvon turpoamista. Tyypillisesti turpoavat silmien ja huulten alueet, mutta muitakin mahdollisia paikkoja on[3]. Kohtaus syntyy tavallisesti allergisen reaktion seurauksena, ja joissain tapauksissa se on anafylaksian oire. Joskus angioödeema syntyy myös lääkkeen sivuvaikutuksena, vaikka potilaalla ei olisi varsinaista lääkeallergiaa, tai sairastetun infektion, kuten flunssan seurauksena. Perinnöllistä angioödeema on alle 1 % tapauksista.[1]
Angioödeemakohtauksen oireet ovat tietyn ihoalueen tai limakalvon turvotus ja joskus punoitus. Yleensä, joskaan ei aina, turvotukseen liittyy myös pistelyä ja kipua. Joissain tapauksissa angioödeeman yhteydessä esiintyy myös nokkosihottumaa.[2] Oireet kestävät tyypillisesti 1–3 vuorokautta[3] ja pisimmillään noin 5 vuorokautta.[2]
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joskus hoidoksi riittää, että potilaan tilaa seurataan. Tarvittaessa lääkäri tutkii, aiheuttaako oireet jokin allergia, ja jatkossa potilas välttelee allergisen reaktion aiheuttajaa. Jos kohtaus ei ole johtunut reaktiosta tulehduskipulääkkeeseen, potilas saattaa hyötyä kipulääkkeestä. Oireita saattaa lievittää myös oireilevan alueen viilentäminen kylmähoidolla tai kylmägeelillä.[2]
Tarvittaessa lääkäri määrää potilaalle lääkekuurin esimerkiksi antihistamiinia, glukokortikoidia tai traneksaamihappoa. Antihistamiini lievittää oireita ainakin silloin, kun niihin liittyy myös nokkosihottumaa, mutta ei välttämättä muissa tapauksissa. Jos potilaan hengitystiet ovat turvonneet, hänelle annetaan adrenaliinia turvotuksen vähentämiseksi ja tarvittaessa lisähappea. Potilas myös siirtyy sairaalaan tarkkailtavaksi.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hyry, Heli: Angioedeema ("allerginen turvotus") Duodecim Terveyskirjasto. 4.2.2022. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ a b c d e Salava, Alexander: Angioedeema www.duodecimlehti.fi. 2020. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ a b Mikä on angioödeema? www.terveyskyla.fi. Viitattu 24.9.2023. (englanniksi)