Andrei Bondarev
Andrei Leontjevitš Bondarev (ven. Андре́й Лео́нтьевич Бо́ндарев, 20. elokuuta 1901 Kursk, Ukraina – 23. syyskuuta 1961) oli ukrainalaissyntyinen neuvostoliittolainen kenraaliluutnantti toisen maailmansodan aikana. Bondarev otti osaa myös talvisotaan, jossa toimi 168. Jalkaväkidivisioonan komentajana.
Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Andrei Bondarev oli syntynyt Ukrainassa 20. elokuuta 1901 Kurskin hallintoalueen Bondarevin kylässä. Hänen sotilasuransa alkoi puna-armeijassa sotamiehenä vuonna 1921. Bondarev valmistui Kiovan yhdistetystä sotakoulusta vuonna 1927. Vuosina 1927–1938 hän toimi Leningradin Sotilaspiirin alueella joukkueenjohtajana, komppanianpäällikkönä ja rykmentin esikuntapäällikkönä. Bondarev oli rykmentin ja 43. Jalkaväkidivisioonan komentajana vuosina 1937–1938. Hänet ylennettiin everstiksi helmikuussa 1938.
Talvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodassa Bondarev toimi 168. Jalkaväkidivisioonan komentajana, johon hänet nimitettiin 23. elokuuta 1939. Bondarevin komentama 168. Jalkaväkidivisioona kuului Neuvostoliiton 15. armeijan alaisuuteen. 168. Jalkaväkidivisioona taisteli talvisodan aika Lemetissä-Kitilässä. Taistelut kuuluivat osana Laatokan Karjalan mottitaisteluita.
Suuri isänmaallinen sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodan jälkeen Bondarev toimi edelleen 169. Jalkaväkidivisioonan komentajana. Divisioona taisteli suuren isänmaallisen sodan alussa 1941 Suomen rintamalla Sortavalan suunnalla joutuen suomalaisjoukkojen saartamaksi. Marraskuussa 1941 alkaen Bondarev oli Leningradin Rintaman alaisen 8. armeijan komentaja ja ylennettiin kenraalimajuriksi 7. lokakuuta 1941. Hän suoritti Ylimmän Sota-akatemian kurssin 26. lokakuuta 1942. Vuosina 1943–1945 hän oli eri rintamilla eri armeijakuntien komentajana ja ylennettiin kenraaliluutnantiksi 28. huhtikuuta 1943. Bondarev palkittiin sodan aikana ansioistaan Neuvostoliiton sankarin arvolla.
Sotien jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sodan jälkeen Bondarev toimi muun muassa 37. Kaartin Maahanlaskuarmeijakunnan komentajan sijaisena ja 7. Kaartinarmeijan komentajan apulaisena 1950–1955. Bondarev erosi vakinaisesta palveluksesta sairauden takia 30. lokakuuta 1955. Andrei Bondarev kuoli 23. syyskuuta 1961.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Raunio, Ari; Kilin, Juri: Itsenäisyyden puolustajat, Sodan taisteluja 1, Talvisota. Weilin+Göös, 2005. ISBN 951-593-927-5.