Andientangara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Andientangara
Hemispingus superciliaris -Ecuador-8.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tangarat Thraupidae
Suku: Andientangarat Hemispingus
Laji: superciliaris
Kaksiosainen nimi

Hemispingus superciliaris
(Lafresnaye, 1840)

Alalajit[2]
  • H. s. chrysophrys
  • H. s. insignis
  • H. s. leucogaster
  • H. s. maculifrons
  • H. s. nigrifrons
  • H. s. superciliaris
  • H. s. urubambae
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Andientangara Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Andientangara Commonsissa

Andientangara (Hemispingus superciliaris) on Andeilla Etelä-Amerikassa tavattava tangaroihin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan andientangara on noin 14 cm. Andientangaran selkä ja päälaki ovat väriltään oliivinvihreät ja posket ovat tuhkanharmaat. Päässä on leveähkö valkoinen silmäkulmajuova. Vatsa ja rinta ovat lajilla väritykseltään kirkkaan keltaiset. Eräiden alalajien selkä on harmaa ja vatsa vaaleampi, lähes valkoinen. Ulkonäöltään lintu muistuttaa keltakulmakerttulia (Basileuterus luteoviridis), mutta keltakulmakerttulin silmäkulmajuova on väriltään keltainen.[3][4]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andientangaraa tavataan Andien rinteillä alueelta, joka ulottuu Venezuelasta, Kolumbian ja Ecuadorin kautta Boliviaan ja Peruun. Linnun elinympäristöä ovat kosteiden metsien tiheä aluskasvillisuus ja pensaikkoiset metsien reunamaat. Andientangaran elinympäristöt sijaitsevat yleensä 2 100–3 300 metrin korkeudella merenpinnasta.[3][4]

Andientangarat liikkuvat usein sekaparvissa muiden lintujen kanssa. Lajin pesimäkausi kestää helmikuulta heinäkuulle.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Hemispingus superciliaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.2.2014. (englanniksi)
  2. Hemispingus superciliaris ITIS. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
  3. a b c Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 639. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.5.2010). (englanniksi)
  4. a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor: Field Guide to the Songbirds of South America, s. 603. University of Texas Press, 2009. ISBN 978-0-292-71748-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.5.2010). (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.