Anarkoprimitivismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anarkoprimitivismi on anarkismin suuntaus, joka keskittyy sivilisaation alun ja kehityksen kritiikkiin ja pyrkii käynnistämään kaikenkattavan ihmiselämän muuntumisen primitiiviseksi[1]. Anarkoprimitivismi pienentäisi ihmisten määrää melko nopeasti.[2]

Anarkoprimitivistit pyrkivät etsimään antropologiasta mallia ja innoitusta siihen millainen vapaa yhteiskunta olisi. Ajattelusuuntauksessa anarkismin ihanteiden ajatellaan toteutuvan parhaiten palaamalla teollistumista, maanviljelyä ja kaupungistumista edeltäneeseen metsästäjä-keräilijäkulttuuriin, jossa ihmiset eläisivät luonnonläheisesti ja organisoituisivat heimoiksi. Anarkoprimitivistit hylkäävät maatalousyhteiskunnan luontaisesti epäoikeudenmukaisena. Anarkoprimitivismi linkittyy syväekologiaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykologi Sigmund Freud julkaisi vuonna 1930 yhteiskuntafilosofisen kirjan Ahdistava kulttuurimme, jossa Freud esitti ihmisyksilön ja sivilisaation olevan riidassa keskenään. Freudin teosta pidetään yhtenä merkittävimmistä ja luetuimmista Freudin teoksista[3]. Ranskalaisen filosofin Jacques Ellulin teos La technique ou l'enjeu du siècle julkaistiin vuonna 1954 ja englanninkielinen käännös Technological Society vuonna 1964. Ellulin teos oli teknologiakriittinen ja pessimistinen. Anarkoprimitivismiä ei vielä ollut olemassa. Aldous Huxley sanoi, että Ellulin teoksesta voisi tulla vuosisadan paras yhteiskuntakriittinen teos[4].

Yhdysvaltalainen Fifth Estate -lehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primitivistinen ajattelusuuntaus alkoi kehittyä yhdysvaltalaisessa anarkistien Fifth Estate -lehdessä julkaistuista primitivismiä käsittelevistä esseistä. Ensimmäinen primitivistinen essee oli Peter Werben kirjoittama “Gary Snyder Asks: Poetry or Machines? Back to the Stone Age” Fifth Estate -lehden 286. numerossa vuonna 1977.[5] Fifth Estate -lehden kirjoittaja Bob Brubaker kirjoitti tekstin “Community, Society and the State” kun lehdessä kehiteltiin primitivismiä.[6] Anarkoprimitivismin muotoutumisessa keskeinen teos oli David Watsonin kokoama Fifth Estate -lehdessä 15 vuoden aikana julkaistuista esseistä koostuva Against the Megamachine: Essays On Empire & Its Enemies, joka alun perin julkaistiin vuonna 1981. Watson kuvaili kirjoituksessaan primitivismiä ja sanoi teollistumisen olevan ihmiskunnan kirous. Anarkoprimitivistinen ajattelusuuntaus siis liittyy yhdysvaltalaiseen Fifth Estate -lehteen ja kehittyi Yhdysvalloissa. Fifth Estate -lehti muuttui teknologia- ja sivilisaatiokriittiseksi, joista se tunnettiin 1980-luvulla.

1990-luvulta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fifth Estateen kirjoittanut John Zerzan julkaisi myöhemmin klassikoksi muodostuneen esseekokoelman Future Primitive and Other Essays vuonna 1994. Unabomberina tunnetun Theodore Kaczynskin essee Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus julkaistiin The Washington Postissa ja The New York Timesissa vuonna 1995 ja se sai suuren näkyvyyden. Zerzanin esseekokoelma ja hänen uskomuksensa nousivat julkisuuteen hänen puolustaessaan Kaczynskiä. Zerzanista muodostui ajattelusuuntauksen johtava hahmo. Toinen Watsonin kirjoitus oli “Swamp Fever, Primitivism and the ‘Ideological Vortex’: Farewell to All That” vuodelta 1997, jolla Watson teki pesäeron ideologisiin primitivisteihin. Vuonna 2008 Kaczynski kirjoitti kritisoivan esseen The Truth About Primitive Life: A Critique of Anarchoprimitivism, jossa Kaczynski esittää anarkoprimitivisteillä olevan liian ruusuinen kuva primitiivisestä elämästä.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anarkoprimitivistit näkevät modernin yhteiskunnan syynä moniin ongelmiin. Anarkoprimitivistien esittämä kritiikki ei rajoitu vain maatalousyhteiskuntaan, vaan teollisen yhteiskunnan sekä työnjaon ja konsumerismin kritiikit ovat ajattelusuuntauksessa voimakkaita. Ajattelusuunnan edustajista on käytetty myös kuvausta uusluddiitit. Anarkoprimitivistit ovat perustavasti kehityskriitikoita. Anarkoprimitivistien mukaan ihmisten tulisi luopua nykyaikaisista teknologioista sekä maanviljelystä ja hankkia ravintonsa villistä luonnosta. Anarkoprimitivistit kritisoivat yleisen anarkistisen kritiikin lisäksi maatalousyhteiskuntaa, teollista yhteiskuntaa ja myös symbolista kulttuuria, muiden muassa kieltä sekä ajan käsitettä. Symbolista kulttuuria anarkoprimitivistit pitävät luonnosta vieraannuttavana.

Ajattelijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknologiaa ja teollistumista ovat kritisoineet muiden muassa John Zerzan, Kevin Tucker, John Moore, Derrick Jensen, Herbert Marcuse, Fredy Perlman, Jacques Ellul, Lewis Mumford ja Neil Postman.

Zerzan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: John Zerzan

Tunnettu ajattelusuuntauksen edustaja on filosofi John Zerzan. Zerzan on kritisoinut teoksissaan maanviljelyyn perustuvaa sivilisaatiota luontaisesti epäoikeudenmukaisena, ja suositellut metsästäjä-keräilijöiden elämäntapaa malliksi siitä, millaiselta vapaa yhteiskunta voisi näyttää. Osa Zerzanin arvostelusta on suuntautunut eläinten ja kasvien jalostamista, kieltä, symbolista ajattelua (kuten matematiikka ja taide) sekä kelloa ja kalentereita vastaan. Zerzan käyttää alkuperäiskansoista tehtyjä antropologisia tutkimuksia pohjana laaja-alaiselle modernin elämän kritiikille.

Kaczynski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Theodore Kaczynski

Unabomberina tunnettu Theodore Kaczynski on sijoitettu anarkoprimitivistiksi, ja hänen vuonna 1995 julkaistussa manifestissaan Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus on joitakin anarkoprimitivisteille yhteisiä ajatuksia. Kaczynski korosti ihmisten kykyä säilyttää vapautensa, arvokkuutensa (dignity) ja autonomiansa. Kaczynskin mukaan nykyihmisten masennusoireilu johtuu teollisuusyhteiskunnasta, ja teknologia tulee kaventamaan ihmisten vapautta. Kaczynski vastusti teollisuusyhteiskunnan vastaisen liikehdinnän muuttumista vasemmistolaiseksi. Kaczynskin mielestä anarkoprimitivisteillä on liian ruusuinen kuva primitiivisestä elämästä[7].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]