Anakharsis Skyytti

Anakharsis

Anakharsis Skyytti (m.kreik. Ἀνάχαρσις ὁ Σκύθης, Anakharsis ho Skythēs, lat. Anacharsis Scythicus; 500-luku eaa.) oli skyyttalainen filosofi, joka matkusti kotiseudultaan Mustanmeren pohjoisrannikolta Ateenaan 500-luvun eaa. alkupuolella. Hän teki suuren vaikutuksen suorapuheisena ja suorasukaisena barbaarina. Hän oli eräänlainen skeptikkojen ja kyynikkojen edelläkävijä. Jotkut laskevat hänet mukaan Kreikan seitsemän viisaan joukkoon.

Elämä

Anakharsis oli puoliksi kreikkalainen ja skyyttalaisen päällikön poika. Hän oli todennäköisesti kotoisin Mustanmeren pohjoisrannikolta. Hän kehitti taidon tarkastella asioita ulkopuolisena, ja kykeni näkemään epäloogisuuksia tutuissa asioissa. Hänen puhetapansa oli hullunkurinen ja outo, ja Solon ja muut ateenalaiset pitivät häntä luonnonfilosofina. Hänen puhetavastaan tuli Ateenaan sanonta "skyytalaisesta puhetavasta".

Anakharsis muutti Ateenaan noin vuonna 598 eaa., ja saapui filosofi ja lainsäätäjä Solonin asunnolle. Hän sanoi Solonin orjalle, että Anakharsis on tullut vierailulle, halusi nähdä Solonin, ja halusi päästä hyviin väleihin. Palvelija palasi mukanaan Solonin perikreikkalainen vastaus, "sellainen vieraanvaraisuus rajoitetaan yleensä omiin maanmiehiin". Tämän vuoksi skyytti astui kunnolla rajan yli ja sanoi, että kun nyt oli Solonin maassa, se olisi melko soveliasta.

Anakharsis oli ensimmäinen muukalainen, joka sai Ateenan kansalaisoikeudet. Hänet luetaan usein seitsemän viisaan joukkoon. Anakharsis myös initioitiin Eleusiin mysteeririitteihin, siitä huolimatta että mysteerit oli kielletty kaikilta, jotka eivät puhuneet sujuvaa kreikkaa.

Anakharsis kannatti kohtuutta kaikessa, sanoen, että viiniköynnöksellä on kolmenlaisia hedelmiä: ensiksi viini, nautinto, toiseksi humala, ja kolmanneksi inhotus. Näin hänestä tuli ateenalaisille jonkinlainen kohtuuden vertauskuva, ja he kirjoittivat hänen patsaisiinsa: "Rajoita kieltäsi, ruokahaluasi, himojasi".

Anakharsiksen kirja, joka rinnasti skyyttalaisia ja kreikkalaisia lakeja, on kadonnut. Anakharsikselta on peräisin sanonta, joka vertaa lakeja hämähäkinverkkoon, joka ottaa kiinni pienet kärpäset, mutta päästää ampiaiset ja herhiläiset karkuun. Hänen nimiinsä on laitettu myös Kroisokselle osoitettu kirje, joka on kuitenkin apokryfinen.

Kun Anakharsis palasi takaisin skyyttien maahan, hänet surmattiin. Herodotos kertoo, että surmaaja oli Anakharsiksen veli, ja syynä surmaan hänen kreikkalaiset tapansa ja erityisesti tapa uhrata äitijumalatar Kybelelle, jonka roolia ei hyväksytty patriarkaalisessa skyyttikulttuurissa.

Strabon on antanut Anakharsikselle kunnian kaksikyntisen ankkurin keksimisestä. Tämä on todennäköisesti pelkkää legendaa.

Vaikutus

Anakharsis löydettiin uudelleen 1700-luvulla. Vuonna 1788 Jean-Jacques Barthélemy (1716–1795), korkeasti arvostettu klassinen oppinut ja jesuiitta, julkaisi teoksen Voyage du Jeune Anacarsis en Grece vers le milieu du IVe siecle avant l'ere vulgaire (”Anakharsiksen matkat Kreikassa”), jota on kutsuttu ”uuden antiikin kultin tietosanakirjaksi”. Sillä oli suuri merkitys hellenismin ihailun nousulle tuon ajan Ranskassa. Teoksesta otettiin useita painoksia ja se käännettiin useille kielille. 1800-luvulla teoksesta tehtiin myös useita jäljitelmiä. Myöhemmin teos vaikutti Kreikan itsenäisyystaistelua kohtaan tunnettuihin sympatioihin.

Lähteet

• Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 46–48 (I.8), 448. (Suomennos ja selitykset Marke Ahonen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anakharsis Skyytti Wikimedia Commonsissa

• Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit:
  • Anakharsis Skyytin elämäkerta (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  • Anakharsis Skyytin elämäkerta (muinaiskreikaksi)