Amerikan esihistoria

Amerikan esihistoria kuvaa Uuden maailman ilmiöitä esihistoriallisella ajalla. Pohjois-Amerikan kaakkoisosan jokilaaksoissa asuivat paleointiaanit 10 000-6000 ekr. Samoihin aikoihin preerialla elivät tasankointiaanit, jotka metsästivät suurriistaa. Paleointiaanien ja tasankointiaanien työkalut olivat samankaltaiset, mutta elämäntavoissa oli eroja. Pohjois-Amerikan itäosassa oli arkaaisia kulttuureja 6000-700 ekr. Noin 1300 Mississipin alajuoksulla syntyi jokipengerten rakentamismenetelmä. Pohjois-Amerikan itäosassa asutus vakiintui 700 ekr-700jkr, jolloin kaikkialla valmistettiin keramiikkaa. Pohjois-Amerikan kaakkoisosassa muotoutui Mississippiläinen yhteisö, jonka vaikutus kesti 750-1540 jkr. Tuolloin syntyi keramiikkatyyli, jossa saven sekaan lisättiin murskattua simpukankuorta. Muita tuon ajan ilmiöitä olivat päällikkökuntien synty, seremoniakeskusten rakentaminen, kylissä yhteisesti harjoitettu puutarhanhoito sekä temppeleiden ja yläluokan asumusten rakentaminen terassimaisten kumpujen päälle.

Pohjois-Amerikan luoteisosassa, Tyynenmeren rannikolla muotoutui 8000 ekr metsästyskulttuuri, ylätasankojen paleokulttuuri. Alueen väestö lisääntyi merkittävästi 2000-1000 ekr. Sisämaassa olevilla alueilla rakennettiin asumuksia, jotka olivat osittain maanalisia.

Mesoamerikassa varhaisia varhaisia kulttuureja olivat sapoteekkien ja taraskaanien kulttuurit. Mesoamerikan kulttuuri muotoutui varhain yhtenäiseksi. Mesoamerikassa kehitettiin kalenteriympyrä, jossa yhdistyi kaksi eri kalenteria.

Etelä-Amerikassa Tyynenmeren rannikolla oli suotuisat olosuhteet ravinnon saannin suhteen ja täten siellä syntyi Etelä-Amerikan varhaisin pysyvä asutus. Keski-Perun ruohoarolla, punalla asutus alkoi noin 10 000 vuotta sitten. Alueella metsästettiin vikunjoita. Alueella eläneiden metsästäjä-keräilijöiden luolista on löytynyt ajalta noin 5500-1500 ekr suuria määriä eläinten luita ja kivityökaluja, mikä viittaa siihen, että vikunjoita oli alettu metsästää ympäri vuoden. Jotkut ihmisryhmät alkoivat kesyttää laamoja ja alpakoita noin 4000 ekr. Näiden eläinten paimentolaisuus yleistyi 2000 erk mennessä.