Alppivuokko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alppivuokko
Anemone trifoliata.JPG
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Vaarantunut [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Leinikkikasvit Ranunculaceae
Suku: Vuokot Anemone
Laji: trifolia
Kaksiosainen nimi

Anemone trifolia
L.

Synonyymit
  • Anemoides trifolia
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Alppivuokko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Alppivuokko Commonsissa

Alppivuokko (Anemone trifolia, syn. Anemoides trifolia) on monivuotinen, Euroopassa kasvava leinikkikasvi. Se on läheistä sukua valkovuokolle (A. nemorosa) ja risteytyy sen kanssa helposti. Suomessa alppivuokko on rauhoitettu[2]. Muiden vuokkojen tapaan alppivuokko on myrkyllinen kasvi.[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppivuokkokasvusto.

Alppivuokko kasvaa 15–35 cm korkeaksi. Sen varsi on pysty ja haaraton. Juurakko on suikerteleva ja harmaanvalkoinen. Pitkäruotiset, pitkään säilyvät aluslehdet ovat yksittäin ja eivätkä yleensä ole kukkavarren vieressä. Lehden lapa on pituuttaan leveämpi, kolmiosainen, lehdykät leveähköjä, ehyitä ja sahalaitaisia. Aluslehtiä pienemmät varsilehdet ovat varressa kolmen lehden kiehkurana. Varsilehtien ruoti on 10–30 mm pitkä. Kukka kasvaa tavallisesti yksittäin. Kukkaperä on 6–9 cm pitkä, ja kukka on 30–43 mm leveä. Kukan kehä on teriömäinen. Kehälehtiä on tavallisesti 6–8 kappaletta. Ne ovat kaljuja ja väriltään valkoisia tai vaaleanpunaisia. Heteet ovat valkoisia. Alppivuokko kukkii Suomessa kesäkuussa. Hedelmistö on pysty, ja koostuu 4–6 mm pitkistä, lyhytotaisista ja karvaisista pähkylöistä.[4]

Alppivuokko muistuttaa valkovuokkoa. Molempien kukka on valkoinen, mutta valkovuokolla kukinnon heteet ovat keltaiset. Suurin ero näiden kahden lajin välillä on lehdissä; alppivuokon lehdet muodostuvat kolmesta ehyestä, sahalaitaisesta lehdykästä, mutta valkovuokolla lehdykät ovat melko syvään liuskoittuneet. Alppivuokon tieteellinen nimi trifolia johtuukin tästä lehtien selvästä kolmiosaisuudesta.[5]

Valkovuokon ja alppivuokon risteymiä (A. nemorosa × trifolia) esiintyy lajien yhteisillä kasvupaikoilla.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppivuokon levinneisyys rajoittuu Eurooppaan. Suomea lähimmät luonnonvaraiset esiintymät sijaitsevat Itä-Alpeilla, Italiassa, Itävallassa, Unkarissa ja Sloveniassa. Suomesta alppivuokko löydettiin vuonna 1929. Nykyisin lajista tunnetaan Suomessa 12 esiintymää, joten kyseessä ei ole puutarhakarkulainen, kuten aluksi arveltiin. Lajin uskotaan tulleen Suomeen jo pian jääkauden jälkeen. Esiintymistä 11 sijaitsee Asikkalan kunnan eteläosissa ja yksi Hollolassa.[5] Laji on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi pienen kannan ja taantumisen takia.[6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppivuokko kasvaa Suomessa lehtomaisissa harjumetsissä, etenkin harjukuoppien eli suppien rinteillä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ryttäri, Terhi: Alppivuokko. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 60.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 187. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.9.2022).
  2. Rauhoitetut lajit luonnonsuojeluasetuksessa (PDF) ymparisto.fi. Viitattu 1.9.2022.
  3. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 72.
  4. Retkeilykasvio 1998, s. 71–72.
  5. a b Ryttäri 1997, s. 60.
  6. Alppivuokko – Anemone trifolia punainenkirja.laji.fi. Viitattu 1.9.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]