Alice Herz
| Alice Herz | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1883 Saksa |
| Kuollut | 26. maaliskuuta 1965 Detroit, Yhdysvallat |
Alice Herz oli Saksassa syntynyt juutalainen, joka pakeni toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltoihin ja toimi rauhanliikkeen parissa. 16. maaliskuuta 1965 hän sytytti itsensä palamaan protestina Vietnamin sodalle ja hän kuoli vammoihinsa 10 päivää myöhemmin.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alice Herz syntyi Saksassa vuonna 1883 ja hänen tarkkaa syntymäpäiväänsä ei tunneta. Taustaltaan hän oli juutalainen ja natsien noustua valtaan Saksassa vuonna 1933 tuolloin leskeksi jäänyt Alice pakeni tyttärensä Helgan kanssa Ranskaan. Saksan vallattua Ranskan Herzit pakenivat edelleen Espanjaan, jossa he päätyivät internointileirille lähelle maan rajaa. Vuonna 1942 Alicen onnistui matkustaa tyttärensä kanssa Yhdysvaltoihin. Perhe asettui Detroitiin, jossa Herz opetti saksaa Wayne Staten yliopistossa.[1]
Herz kiinnostui rauhanaatteesta ja liittyi esimerkiksi Women’s International League for Peace and Freedom-järjestöön. Järjestön jäsenyyden takia hän oli miltei menettää mahdollisuutensa saada Yhdysvaltojen kansalaisuus. WILPF oli viranomaisten mielestä radikaalijärjestö. Hän sai kuitenkin kansalaisuutensa viimein vuonna 1954 ja hän toimi edelleen etenkin toisen maailmansodan jälkeen ydinaseiden kiristämässä maailmantilanteessa rauhanaatteen puolesta Detroitin alueella.[1]
Yhdysvallat sekaantui yhä enenevissä määrin Vietnamin sotaan 1960-luvun puolivälistä lähtien ja Herz päätti ryhtyä radikaaliin tekoon rauhan puolesta. Hänen tekonsa innoittaja oli Thích Quảng Đức, buddhalainen munkki, joka oli vuonna 1963 sytyttänyt itsensä palamaan protestina Etelä-Vietnamin harjoittamille buddhalaisten vainoille. Herz kirjoitti ystävilleen ja muille aktivisteille jättämässään kirjeessä päättäneensä ryhtyä samaan, kun perinteiset protestikeinot, kuten mielenosoitukset ja lehtien mielipidekirjoitukset olivat osoittautuneet epäonnistuneiksi. 16. maaliskuuta 1965 hän käveli vilkkaalle risteykselle Detroitissa ja sytytti itsensä palamaan. Autolla kulkenut ohikulkija sammutti palon, mutta Herz kuoli vammoihinsa 26. maaliskuuta 1965.[1]
Herzin teon jälkeen itsensä sytytti protestina muitakin rauhan puolesta protestoineita, kuten Roger Allen LaPorte ja Norman Morrison. Herziä on pidetty ensimmäisenä amerikkalaisen Vietnamin sodan vastaisen liikkeen marttyyrinä.[1] Alice-Herz-Platz Saksan Berliiniissä on nimetty Herzin mukaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Spencer C. Tucker: The Encyclopedia of the Vietnam War, s. 483-484. Toinen painos. ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-1-85109-960-3. (englanniksi)
- ↑ Alice-Herz-Platz kaupert media. Viitattu 11.3.2018. (saksaksi)
| ||||||||||||||||||||||
