Thích Quảng Đức

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thích Quảng Ðức
พระติชกว๋างดึ๊ก 2014-07-05 12-24.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt1897
Hội Khánh, Ranskan Indokiina
Kuollut11. kesäkuuta 1963 (65–66 vuotta)
Saigon, Etelä-Vietnam
Kansalaisuus Etelä-Vietnam etelävietnamilainen
Ammatti buddhalainen munkki
ArvonimiBồ Tát (bodhisattva)

Thích Quảng Ðức Thich Quang Duc.ogg kuuntele lausunta (ohje) (alun perin nimeltään Lâm Văn Tức, 1897 Hội Khánh, Ranskan Indokiina11. kesäkuuta 1963 Saigon, Etelä-Vietnam) oli vietnamilainen buddhalainen munkki, joka poltti itsensä kuoliaaksi vilkasliikenteisessä saigonilaisessa risteyksessä 11. kesäkuuta 1963. Teko oli protesti presidentti Ngô Đình Diệmin buddhalaisia sortaneelle politiikalle.[1]. Vietnamin ensimmäinen nainen Madame Nhu kommentoi tekoa sanoen munkkien olevan ”huligaaneja kaavuissa” ja että hän taputtaisi seuraavissa ”munkin grillajaisissa”.[2]

Ðức saapui risteykseen autolla kahden muun munkin kanssa. Asetettuaan maahan istuintyynyn päälle lootusasentoon, toinen munkki kaatoi viisi gallonaa (noin 19 litraa) bensiiniä hänen päälleen, minkä jälkeen Ðức sytytti tulitikulla itsensä tuleen. Ðứcin viimeisten sanojen ennen tulitikun sytyttämistä sanotaan olleen buddhalainen rukous "Nam mô A Di Đà Phật" (Kunnia Amitabha-buddhalle).[3].

Malcolm Brownen ottama valokuva Thích Quảng Đứcin polttoitsemurhasta

Monet silminnäkijät kumarsivat kuolevaa munkkia. Kymmenen minuutin kuluttua palanut ruumis kaatui selälleen ja munkit käärivät sen keltaisiin kaapuihin liekkien sammuttua. Ruumis ei mahtunut ruumisarkkuun, koska raajoja ei voitu suoristaa. Vainaja vietiin läheiseen Xá Lợi Pagodaan. Ruumis tuhkattiin siellä buddalaisten rituaalien mukaan myöhemmin. Ðứcin sydän ei ollut tuhoutunut ja sitä pidettiin pyhäinjäännöksenä.[4]

Đứcin muistolle pystytetty patsas

Polttoitsemurhansa jälkeen Ðức sai vietnamilaisilta arvonimen Bồ Tát, joka on vietnaminkielinen sana bodhisattvalle.[4]

David Halberstamin kommentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

David Halberstam, The New York Times -lehden toimittaja näki tapauksen ja kirjoitti siitä seuraavaa:

»I was to see that sight again, but once was enough. Flames were coming from a human being; his body was slowly withering and shriveling up, his head blackening and charring. In the air was the smell of burning human flesh; human beings burn surprisingly quickly. Behind me I could hear the sobbing of the Vietnamese who were now gathering. I was too shocked to cry, too confused to take notes or ask questions, too bewildered to even think.... As he burned he never moved a muscle, never uttered a sound, his outward composure in sharp contrast to the wailing people around him.»

Vapaasti suomennettuna: ”Tulin näkemään tuon näyn uudestaankin, mutta yksi kerta oli kylliksi. Liekit löivät ihmisestä; hänen kehonsa haipui hitaasti ja painui kasaan, hänen päänsä mustui ja hiiltyi. Ilmassa oli palavan ihmislihan tuoksu; ihminen palaa yllättävän nopeasti. Takaani kuulin paikalle kerääntyvien vietnamilaisten nyyhkyttävän. Olin liian järkyttynyt itkeäkseni, liian hämmentynyt tehdäkseni muistiinpanoja tai tehdäkseni kysymyksiä, liian kiihtynyt edes ajatellakseni... Kun hän paloi, hän ei liikuttanut lihastakaan, ei päästänyt ääntäkään, ja hänen ulospäin näkynyt malttinsa muodosti terävän kontrastin hänen ympärillään surevien ihmisten kanssa.”

Polttoitsemurha populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva palavasta Thích Quảng Đứcista on Rage Against the Machinen esikoislevyn Rage Against the Machinen kansitaiteessa. Eri kulmasta otettu kuva tapahtuneesta löytyy Delerium-yhtyeen vuonna 1988 ilmestyneen esikoislevyn Faces, Forms and Illusions kannesta. Vuoden 1997 uudelleenjulkaisussa kuva on vaihdettu samaksi kuin Rage Against the Machinen levyllä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Monk that Burned Himself to Death (The Vietnam war) 19.3.2020. Simple History. Viitattu 16.2.2021.
  2. Robert Templer: Madame Nhu obituary the Guardian. 26.4.2011. Viitattu 16.2.2021. (englanniksi)
  3. The Venerable Thich Quảng Đức Monument Atlas Obscura. Viitattu 16.2.2021. (englanniksi)
  4. a b Edward Tick: The Burning Heart of a Bodhisattva - Lion's Roar lionsroar.com. Viitattu 16.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]