Alexander Klossner

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alexander Rudolf (Saku) Klossner (25. syyskuuta 1894 Rautu25. toukokuuta 1971 Turku)[1] oli suomalainen lääkäri ja professori.

Klossnerin vanhemmat olivat maanviljelijä Jac Klossner ja Julie Bernhard ja puoliso vuodesta 1930 sairaanhoitaja Emmi Kyllikki Tuomela. Hän tuli ylioppilaaksi Käkisalmen suomalaisesta yhteiskoulusta 1913 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1926. Tohtoriksi Klossner väitteli 1930 ja seuraavana vuonna hän sai kirurgian erikoislääkärin pätevyyden. Ennen sotia Klossner työskenteli lääkärinä muun muassa Helsingissä, Haagan kauppalassa, Viipurissa ja Hämeenlinnassa.[2] Hän oli Helsingin yliopiston kirurgian dosentti 1937–1945, Turun yliopiston kirurgian professori vuodesta 1945, Turun lääninsairaalan vt. johtaja 1946–1958 ja Turun yliopistollisen keskussairaalan johtajaylilääkäri vuodesta 1958.[3] Hän oli myös Vakuutusyhtiö Sammon ylilääkäri 1946–1963.[1] Klossner oli sotilasarvoltaan lääkintämajuri (1940), sisällissodassa hänelle myönnettiin muun muassa Raudun rintaman risti (1918).[2]

Klossnerin mukaan on nimetty yksi Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalan auloista.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 26.5.1971, HS Aikakone. Viitattu 12.3.2018.
  2. a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 277. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  3. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 1155
  4. T-sairaalan uuden luentosalin nimeksi Johan Haartman-sali, VSSHP 22.03.2013. Viitattu 6.7.2017.