Aleksandra Akimova

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksandra Akimova
Александра Акимова
Akimova kesällä 1945.
Akimova kesällä 1945.
Henkilötiedot
Syntynyt 5. toukokuuta 1922
Skopinsky, Rjazanin kuvernementti, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Kuollut 29. joulukuuta 2012 (90 vuotta)
Moskova, Venäjä
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Taistelut ja sodat toisen maailmansodan itärintama
Sotilasarvo yliluutnantti
Joukkoyksikkö 588. yöpommittajalaivue

Aleksandra Fjodorovna Akimova (ven. Александра Фёдоровна Акимова; 5. toukokuuta 1922 Skopinsky, Rjazanin kuvernementti, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto29. joulukuuta 2012 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen lentosuunnistaja. Hän palveli toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimien kokonaan naisista koostuneessa 588. yöpommittajalaivueessa, joka tunnettiin lempinimellä ”Yön noidat”.[1]

Sodan jälkeen Akimova opetti 40 vuoden ajan Moskovan ilmailuinstituutissa. Hänelle myönnettiin Venäjän federaation sankarin arvonimi vuonna 1994.[1]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akimova syntyi 5. toukokuuta 1922 Petrušinon kylässä Skopinskyssä, Rjazanin kuvernementissä. Hän oli nuorena tunnollinen opiskelija ja kiinnostunut historiasta. Hän valmistui toisen asteen koulusta vuonna 1939 ja päätti ryhtyä opettajaksi. Hän läpäisi seuraavana vuonna pääsykokeet Moskovan pedagogisen instituutin historian laitokselle.[1] Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon vuonna 1941 hän haki vapaaehtoiseksi Puna-armeijaan, mutta hänet lähetettiin linnoitustöihin.[2]

Asepalvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 1941 tehtiin päätös kolmen vapaaehtoisista naisista koostuvan laivueen perustamisesta Neuvostoliiton ilmavoimiin. Akimova haki ja pääsi mukaan. Hän valmistui lentosuunnistajakurssilta Engelsin sotilasilmailukoulusta toukokuussa 1942, ja hänet asetettiin 588. yöpommittajalaivueeseen. Koulutuksestaan huolimatta hänestä tehtiin aluksi aseistuksesta vastaava mekaanikko, vaikkä hän olisi halunnut lentämään.[2]

Akimova siirrettiin maaliskuussa 1943 ensin ampujaksi ja sitten kuukautta myöhemmin lentosuunnistajaksi.[2] Huhtikuun 1943 ja toukokuun 1945 välillä hän oli mukana 715 taistelulennolla.[1] Hänelle ehdotettiin myönnettäväksi Neuvostoliiton sankarin arvonimeä, ja hakemuksen saatesanoissa hänen kerrottiin pudottaneen 94 tonnia pommeja tuhoten muun muassa kaksi asevarikkoa ja seitsemän ajoneuvoa.[2] Hakemusta tukivat ilmavoimien komentaja Konstantin Veršinin ja Neuvostoliiton marsalkka Konstantin Rokossovski, mutta se hukkui Moskovassa, eikä arvonimeä siten myönnetty.[1]

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan päätyttyä Akimova palasi opettajaopintojensa pariin. Hän aloitti vuonna 1952 opettamisen Moskovan ilmailuinstituutissa ja jatkoi siellä aina eläköitymiseensä saakka vuonna 1992. Akimova meni naimisiin Timofei Manajenkovin kanssa. He saivat kaksi tytärtä, Jelenan (s. 1958) ja Tatjanan (s. 1963).[1]

Akimova kuoli 29. joulukuuta 2012. Hänet on haudattu Trojekurovon hautausmaalle Moskovaan.[2]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akimovalle myönnettiin palveluksestaan muun muassa Leninin kunniamerkki, Punaisen tähden kunniamerkki, ensimmäisen ja toisen luokan Isänmaallisen sodan kunniamerkki sekä Punaisen lipun kunniamerkki.[2] Hänelle myönnettiin ilmavoimien sotilasneuvoston veteraanien pyynnöstä Venäjän federaation sankarin arvonimi vuonna 1994.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Акимова Александра Фёдоровна Krasnyje sokoly. Viitattu 25.4.2019. (venäjäksi)
  2. a b c d e f Акимова Александра Фёдоровна Warheroes.ru. Viitattu 25.4.2019. (venäjäksi)