Alapuusti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alapuusti (v:sta 1948 ven. Починок, Potšinok)[1] on kylä Norsjoen kunnallishallintoalueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Alapuusti sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Käkisalmen maalaiskuntaa.

Alapuusti sijaitsi Käkisalmen maalaiskunnan eteläosassa noin kahdeksan kilometriä Käkisalmen kaupungista etelään. Alapuustin naapurikyliä olivat Norsjoki ja Joensuu pohjoisessa, Hirvisaari, Näpinlahti ja Sakkali lännessä, Yläpuusti idässä sekä Pyhäjärven kuntaan kuulunut Valkeamäki etelässä. Norsjokeen rajoittuva kylän pohjoisosa oli nimeltään Ostamo, ja se luettiin monesti omaksi kyläkseen, vaikka se virallisesti olikin osa Alapuustia.[2] Kylän pohjoisrajalla oli Ostamojärvi ja kylän kaakkoisosassa virtasi Norsjoki. Lännessä kylä rajoittui Vuoksen pohjoiseen laskuhaaraan. Kylän eteläosassa oli Kuoppalanharju.[3]

Väestö ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1920 Alapuustissa (Ostamo mukaan lukien) oli 565 asukasta.[2] Vuonna 1939 asukkaita oli (Ostamo mukaan lukien) puolestaan 482, joista 223 miestä ja 259 naista.[2] Alapuustin asutus oli keskittynyt Käkisalmelta Pyhäjärvelle vievän Kantatie 61 varteen. Toinen asutuskeskittymä oli Ostamo Ostamojärven etelärannalla.[3] Myös nykyisin asutus on keskittynyt samoille seuduille.[1]

Ennen talvisotaa Alapuusti oli pääasiassa maatalousvaltainen kylä.[4] Alapuusti kuului Puustin kansakoulupiiriin, jonka koulu sijaitsi Yläpuustin kylän puolella aivan kylien rajan tuntumassa.[2] Kylässä oli Käkisalmen Osuuskaupan myymälä[5] sekä nuorisoseura Taimen talo ja urheilukenttä.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan alussa kylästä evakuoitiin alaikäiset lapset äiteineen. Muu väestö evakuoitiin rauhan tultua, kun selvisi että Käkisalmen maalaiskunta kuului luovutettaviin alueisiin.[4] Jatkosodan aikana asukkaita palasi koteihinsa, mutta uusi evakuointi oli edessä vuonna 1944.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Karjalan kannas, historia ja nykyaika, 1938-2001 1:200 000. Pietari: ZAO Karta Ltd, 2001.
  2. a b c d Kuujo, Erkki, Puramo, Eino & Sarkanen, J.: Käkisalmen historia, s. 934-940. Lahti: Käki-säätiö, 1959.
  3. a b Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 141. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2.
  4. a b c Huovila, Marja: Käkisalmen eteläisten kylien kirja, s. 22-85. Tampere: Pilot-kustannus Oy, 2004. ISBN 952-464-234-4.
  5. Viipurin puhelinluettelo 1938 (Valtion puhelinverkko Ostamo-Särkisalo) Suomen sukututkimusseura. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 18.8.2008.