Vuohensalo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kylää Venäjällä. Korpilahdella sijaitsevasta samannimisestä saaresta ks. Vuohensalo (Korpilahti).
Laatokan rantaa vanhan Vuohensalon kalastajasataman kohdalta.

Vuohensalo eli Motornoje (ven. Моторное)[1] on kylä Norsjoen eli Larionovon maalaiskunnassa Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Kylä sijaitsee Laatokan rannalla noin 11 kilometriä Käkisalmen kaupungista kaakkoon. Vuohensalo kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamaan Karjalaan ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Käkisalmen maalaiskuntaa. Nykyisen venäläisen nimensä paikkakunta sai 1948.

Vuohensalon kylä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuohensalon naapurikyliä olivat Käkisalmen maalaiskunnan alueella Yläpuusti lännessä ja Pörtsykkä pohjoisessa. Idässä kylä rajoittui Laatokkaan ja etelässä naapurikyliä olivat Pyhäjärven kunnan puolella Pyhäkylä, Rantakylä ja Kuoppalammin valtionpuisto. Vuohensaloon kuului lisäksi kaksi pientä erillisaluetta lähempänä Käkisalmen kaupunkia. Toinen sijaitsi Laatokan rannalla Tenkalahden, Norsjoen ja Pörtsykän kylien välissä ja osittain tällä alueella sijaitsi Haminanniityn esikaupunkialue.[2] Toinen erillisalue puolestaan sijaitsi Ostamojärven pohjoisrannalla Norsjoen ja Joensuun kylien välissä.[2]

Vuonna 1920 Vuohensalossa oli 244 asukasta.[3] Vuonna 1939 asukkaita oli puolestaan 277.[4]

Ennen talvisotaa Vuohensalo oli pääasiassa maatalousvaltainen kylä. Myös kalastusta harjoitettiin.[4] Vuohensalon kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1913.[4]

Talvisodan alussa kylästä evakuoitiin alaikäiset lapset äiteineen. Muu väestö evakuoitiin keväällä 1940 rauhan tultua, kun selvisi että Käkisalmen maalaiskunta kuului luovutettaviin alueisiin. Jatkosodan aikana asukkaita palasi koteihinsa, mutta uusi evakuointi oli edessä vuonna 1944.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuujo, Erkki, Puramo, Eino & Sarkanen, J.: Käkisalmen historia. Lahti: Käki-säätiö, 1959.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karjalan kannas, historia ja nykyaika, 1938–2001 1:200 000. Pietari: ZAO Karta Ltd, 2001.
  2. a b Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 141. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2.
  3. Kuujo 1959, s. 898.
  4. a b c Kuujo 1959. s. 935–937.