Alain Tanner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alain Tanner
Alain Tanner répondant à André S. Labarthe à la Cinémathèque française.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt6. joulukuuta 1929
Geneve
Kuollut11. syyskuuta 2022 (92 vuotta)
Geneve
Ammatti elokuvaohjaaja ja käsikirjottaja
Ohjaaja
Aktiivisena 1957–2022
Aiheesta muualla
www.alaintanner.ch
IMDb
Elonet

Alain Tanner (6. joulukuuta 1929 Geneve[1]11. syyskuuta 2022 Geneve[2][3]) oli sveitsiläinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hän oli 1960-luvulta lähtien maansa elokuvan johtava ohjaaja. Tanner kuvasi hyvinvointiyhteiskunnan turhautuneita, kapinallisia ja vaihtoehtoa etsiviä ihmisiä ja toteutti kerronnassaan usein brechtiläisiä vieraannuttamisefektejä.

Elokuvakriitikko Sakari Toiviainen näki 1980-luvun alussa Tannerin tyylissä pohdintaa 1960-luvun aatteiden ja Pariisin vuoden 1968 opiskelijamellakoiden teemoista: ”Ahdistuneiden ja turhautuneiden henkilöidensä lailla Tanner kyselee, mikä meni vikaan ennen sitä ja sen jälkeen, mitä me nyt teemme ja voimme tehdä, mitä älymystö ja työläiset voivat tehdä yhdessä ja erikseen.” Elokuvassaan Jonas täyttää 25 vuonna 2000 Alain Tanner lähestyy Toiviaisen mukaan myös ekologian ja henkilökohtaisen moraalin ja vastuun kysymyksiä: miten kasvattaa lapsia, miten säilyttää elinympäristö puhtaana, miten rakentaa maailmankatsomuksensa ja elää sen mukaan?[4]

Tanner oli 1970-luvulla uuden sveitsiläisen elokuvan keskeisiä tekijöitä ja kuului Michel Soutterin, Jean-Louis Royn, Jean-Jacques Lagrangen ja Claude Gorettan kanssa niin kutsuttuun viiden ryhmään. Tannerin elokuva Charles mort ou vif (1970) oli käytännössä aloittamassa uutta sveitsiläistä elokuvaa ja Sveitsin elokuva-alan uutta kukoistuskautta. Elokuva palkittiin Locarnon elokuvajuhlien Kultaisella leopardilla. Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix’n hän sai elokuvasta Valovuosien päässä ja parhaan ohjauksen César-palkinnon elokuvasta Valkoisessa kaupungissa.[5]

Tanner teki käsikirjoitusyhteistyötä brittiläisen kirjailija-kuvataidekriitikko John Bergerin kanssa elokuvissaan Salamanteri (1971), Hetki naisen elämässä (1974) ja Jonas täyttää 25 vuonna 2000 (1976).[6]

Elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Une Ville à Chandigarh (1966)
  • Charles mort ou vif (1969)
  • Salamanteri (La Salamandre, 1971)
  • Le Retour d'Afrique (1972)
  • Hetki naisen elämässä (Le Milieu du monde, 1974)
  • Jonas täyttää 25 vuonna 2000 (Jonas qui aura 25 ans en l'an 2000, 1976)
  • Messidor – seikkailu alkaa... (Messidor, 1978)
  • Valovuosien päässä (Les Années lumière, 1981)
  • Dans la ville blanche (1983)
  • Ei kenenkään maalla (No Man's Land, 1985)
  • Une Flamme dans mon coeur (1987)
  • La Vallée fantôme (1987)
  • Morsian kaukomailta (La Femme de Rose Hill, 1989)
  • L' homme qui a perdu son ombre (1991)
  • Le Journal del Lady M (1993)
  • Kaaos (Frobi, 1995)
  • Les Hommes du port (1995)
  • Requiem (1998)
  • Jonas et Lila, à demain (1999)
  • Fleurs de sang (2002)
  • Paul s'en va (2004)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.): International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 2: Directors, 4th edition, s. 975. St. James Press, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.5.2015). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. È morto il regista svizzero Alain Tanner Corriere del Ticino. 11.9.2022. CdT.ch. Viitattu 12.9.2022. (italiaksi)
  3. Alain Tanner, Leading Director in Swiss New Wave, Dies at 92 The New York Times. 19.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  4. Toiviainen, Sakari: Piirteitä länsimaisen elokuvan maailmankuvasta 70-luvulla, Projektio 1/1980 s. 4–9.
  5. Legendary Swiss filmmaker Alain Tanner dies aged 92 Swissinfo.ch. 11.9.2022. SRG SSR. Viitattu 12.9.2022. (englanniksi)
  6. Craig, Hubert: John Berger and Alain Tanner’s Films About Life After Political Failure Hyperallergic. 11.7.2017. Hyperallergic Media Inc.. Viitattu 10.8.2018. (englanniksi)
Tämä elokuvaohjaajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.