Aku Ankka matematiikan valtakunnassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elokuvan nimiplanssi.

Aku Ankka matematiikan valtakunnassa (engl. Donald in Mathmagic Land) on Walt Disneyn tuottama 27 minuuttia pitkä opetuksellinen piirroselokuva vuodelta 1959, jonka pääosassa on Aku Ankka.[1][2] Elokuvan ohjasi Hamilton Luske ja animaatiosta vastasi Frank Thomas.[3] Elokuva sai Oscar-palkintoehdokkuuden,[4] ja aiheesta tehtiin muunneltu sarjakuva.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johdanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aku Ankka (Clarence Nash) on metsästysreissulla, kunnes yllättäen päätyy Matemagiikkamaahan (engl. Mathmagic Land), jossa esiintyy erilaisia olioita, kuten neliöjuuria, lukuja sekä ristinollaa pelaava kävelevä kynä. Näkymätön "Seikkailun aito henki" (Paul Frees) alkaa kertoa Akulle tarinoita matematiikan ihmemaasta.

Pythagoras ja musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aku ei ole aluksi kiinnostunut "Hengen" tarinoista ja pitää matematiikkaa älypäiden asiana, mutta innostuu "Hengen" ilmoittaessa matematiikan ja musiikin yhteyden toisiinsa (oktaavin ja kielen pituuden yhteys sävelasteikolla). Akun matka musiikin matematiikkaan kulkeutuu Pythagoraan ajasta klassisen musiikin kautta nykyhetkeen.

Pentagrammi, kultainen leikkaus ja kultainen suorakulmio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käteltyään Pythagorasta Aku saa käteensä pythagoralaisten salaisen merkin, pentagrammin. Merkin avulla "Henki" opettaa Akulle kultaisen leikkauksen merkityksen kultaisessa suorakulmiossa.

Arkkitehtuuri ja taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aku oppii kultaisen suorakulmion merkityksen rakennuksissa, kuten Parthenonissa ja Notre-​Damen katedraalissa. Hän oppii myös kultaisen suorakulmion esiintymisen myös taideteoksissa, kuten Mona Lisa -maalauksessa ja Milon Venus -patsaassa.

Ihmiskeho ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Henki" opettaa kultaisen suorakulmion ja pentagrammin merkityksen (ihmiskehon kultainen leikkausperiaate, pentagrammin ja viisikulmion esiintyminen kasveissa ja eläimissä).

Pelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biljardipeliä esittelevässä jaksossa yhdistetään filmattua kuvaa ja animaatiota.

Aku tutustuu pelien matematiikkaan sekä urheilulajeissa että seurapeleissä, kuten šakki, baseball, amerikkalainen jalkapallo, ruutuhyppely ja kara. Aku ajautuu syvemmälle šakkipelin saloihin Lewis Carrollin romaanin Liisan seikkailut peilimaailmassa hahmojen mukana.

Ajatusleikit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Henki” ei ensin saa Akua pelaamaan ajatusleikkejä, koska tämän mieli on täynnä sotkua, mutta lopulta Aku onnistuu muodostamaan ympyrästä ja kolmiosta pallon ja kartion sekä tutustuu työkaluihin ja koneisiin, jotka pohjautuvat näihin geometrisiin muotoihin.

Äärettömyys ja tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aku oppii, että pentagrammien piirtämisen lukumäärä toistensa sisällä jatkuu rajatta. "Henki" korostaa matemaattisten ajatusten ja sovellusten rajatonta määrää nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Doing the Math: Donald in Mathmagic Land News. 14.3.2016. D23 (The Official Disney Fan Club). Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)
  2. a b Kolpas, Sidney J.: Mathematical Treasure: Donald in Mathmagic Land Periodicals. Toukokuu 2020. Mathematical Association of America (MAA). Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)
  3. a b Donald in Mathmagic Land Movies. 2010. The New York Times. Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)
  4. The 32nd Academy Awards (1960) Nominees and Winners Oscars. The Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu . Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]