Aktinoliitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuitumaisia aktinoliittikiteitä.
Aktinoliittikiteitä (tummanvihreä) kvartsissa (ruskea ja vaalea). Näyte Helsingin Jakomäestä.

Aktinoliitti (Ca2(Mg,Fe)5Si8O22(OH)2) on sädekivi ja amfiboliryhmän mineraali.[1] Aktinoliitti ja tremoliitti ovat samanlaisia kemiallisen rakenteensa perusteella.[1] Tremoliitti ja ferroaktinoliitti muodostavat isomorfisen seossarjan.[1][2]

Kidejärjestelmältään aktinoliitti on monokliininen, ulkonäöltään kuitumainen tai sälöinen. Väriltään aktinoliitti on vihreästä tummanvihreään. Viiru on valkoinen tai heikosti vihreä. Kovuus on 5,5–6 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 2,9–3,0 g/cm³.[1] Bunsenlampulla kuumennettaessa mineraali värjää liekin vihreäksi, ja se myös sulaa kaasuliekissä. Tästä syystä aktinoliitti ei ole yhtä hyvä lämpöeriste kuin muut asbestimineraalit. Aktinoliitti ei myöskään liukene happoihin.[3]

Aktinoliittia esiintyy yleisesti runsaskalsiumisissa ja -magnesiumisissa metamorfisissa kivissä ja syväkivissä, ja se on hyvin yleinen mineraali.[3][2]

Mainittavia esiintymisiä Suomessa ovat muun muassa Kuhmo, Kisko, Siilinjärvi ja Koli.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d * Schumann, Walter, 1993: Kivet ja mineraalit Otava, Keuruu. (ISBN 951-1-10207-9)
  2. a b c Kai Hytönen: Suomen mineraalit
  3. a b David & Charles - A naturetrek guide: Minerals and gemstones of the world

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.