Ajanta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee intialaista kylää. Ajanta on myös sijoitusyhtiö.
Ajantan buddhalaiset luolat
Ajanta, Inside a Cave.jpg
Yhden luolan käytävä
Sijainti Waghorajoen rotkolaakso, Maharashtra, Intia
Koordinaatit 20°31′56″N, 75°44′44″E
Rakennustyyppi luola
Valmistumisvuosi 100-luku eaa.– 500-luku jaa.
Käyttäjä buddhalaiset
Runkorakenne basalttikallio
Korkeus 7,6 metriä
Kerrosluku 30 luolaa
Korkeusmitta pyhäkön 19 luolasta.
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ajanta on kylä Intiassa Maharashtran osavaltiossa, 320 kilometriä Mumbaista. Siellä on ajanlaskumme alusta peräisin olevaa luolataidetta ja arkkitehtuuria. Ajanta on Unescon maailmanperintöluettelossa.[1]

Ajantan luolat ovat buddhalaisen kallioarkkitehtuurin loistavia edustajia. Luolia koristavat uskontoon liittyvät seinämaalaukset. Kallioon rakennettuina temppelit ovat säilyneet kaksituhatta vuotta, kun samanaikaiset puurakennukset ovat jo hävinneet. Luolat ovat hevosenkengän muotoisessa rotkossa noin kolmen kilometrin päässä kylän keskuksesta. Luolia on 30, ja ne ovat 10–30 metrin korkeudella rotkon pohjalta. Rotkon pohjalla virtaa Waghorajoki. Luolissa on viisi eri pyhäkköä ja 25 erikokoista luostaria. Kuhunkin luostariin kuuluu keskushalli ja sitä ympäröivät asuinkammiot. Uudemmissa luostareissa on myös kuvasyvennys. Pyhäköissä on keskushalli, julkisivu ja sen takana apsis, jonka keskuksena on stupa. [2]

Luolat ovat luultavasti olleet aluksi osittain luonnonmuodostamia, mutta niitä on huomattavasti laajennettu ja koristeltu kaivertamalla. Kuusi luolaa on jäänyt keskeneräiseksi, ja ne paljastavat rakentamisen tavan. Paikaksi valittiin tasainen basalttikallio ja merkittiin sen julkisivun paikka. Louhinta tehtiin rautatyökaluilla. Esimerkiksi luolasta 11 oli poistettava yli 350 m³ kalliota. Työ tehtiin ylhäältä alaspäin, niin että telineitä ei tarvittu. Ensin tehtiin keskushalli, ja sen jälkeen asuintilat sen ympärille. Lopuksi tehtiin viimeistelytyö, joka sisälsi veistosten teon ja pintojen hionnan. Rosoiset pinnat saatiin sileiksi levittämällä niihin hiekan, kasvikuitujen, akanoiden ja heinän sekoitusta. Pinta kiinnitettiin kalkkilaastilla. Luolien suuaukolla saatettiin tarvita pilareita tai muita tuki- ja koristerakenteita. Monet niistä on veistetty jäljittelemään puurakenteita, kuten ruoteita, ulokkeita ja kattoparruja).[2]

Seinissä olevat maalaukset on piirretty ensin ääriviivoina hiilellä. Seuraavaksi maalattiin tausta, ja viimeiseksi yksityiskohdat. Maalit valmistettiin luonnonmateriaaleista ja sidosaineena oli luuliima. Punaista ja keltaista saatiin okrasta, valkoista kaoliinista ja sinistä lapis lazulista. Seinämaalaukset valaistiin lampuilla.[2]

Luolien rakennusajasta on eri käsityksiä. Yleisesti hyväksytyn teorian mukaan ne on tehty kolmessa vaiheessa. Vanhimmat on tehty 200 eaa. - 200 jaa., toiset 500-luvulla ja viimeinen ryhmä 600-luvulla. Aluetta 400-500-lukujen aikana hallinnut Vakataka-dynastia oli brahamalais-hindulainen, mutta huolehti näiden buddhalaisten rakennelmien tekemisestä, koska luolasto oli vilkkaan kauppareitin varressa ja palveli ohikulkevia kauppiaita ja pyhiinvaeltajia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ajanta Caves Unesco
  2. a b c d Chris Scarre: Maailman seitsemänkymmentä ihmettä, s. 123-126. Otava, 2000. ISBN 951-1-16713-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ajanta.