Aichi D3A

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aichi D3A
Aichi D3A lennolla.
Aichi D3A lennolla.
Tyyppi syöksypommittaja
Alkuperämaa Japani
Valmistaja Aichi Kōkūki
Suunnittelija Tokuhishiro Goake
Ensilento tammikuu 1938
Pääkäyttäjät keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimat
Valmistusmäärä 1 495

Aichi D3A (jap. 99式艦上爆撃機, kyū-kyū-shiki kanjō bakugekiki, lyhyemmin Kyūkyūkanbaku, liittoutuneiden raportointinimi Val) oli Aichi Kōkūkin tukialuskäyttöön valmistama yksimoottorinen syöksypommittaja, joka palveli keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimissa toisessa maailmansodassa. Tyyppi oli vuoden 1941 Pearl Harborin hyökkäyksen pääkonetyyppinä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aichi D3A1 -syöksypommittajia lähdössä pommittamaan Pearl Harboria.

Aichi D3A tilattiin vuonna 1936 edeltäneen Aichi D1A -konetyypin korvaajaksi. Uudessa koneessa oli katettu ohjaamo, mutta laskutelineet olivat kiinteät ja muotolevyillä päällystetyt. Prototyyppejä ja palveluskoekäyttökoneita valmistettiin yhteensä kahdeksan, ja ensimmäinen niistä teki ensilentonsa tammikuussa 1938. Prototyyppi- ja esituotantovaiheesta edettiin D3A1-sarjatuotantomallin valmistukseen. 1 000-hevosvoimaisella (746 kW) Mitsubishi Kinsei 43- tai hieman tehokkaammalla, 1 070-hevosvoimaisella (898 kW) Mitsubishi Kinsei 44 -tähtimoottorilla varustettua mallia valmistettiin kaikkiaan 470 kappaletta. Konetyyppi oli keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimien tukipilari toisen maailmansodan alkuvuosina, ja osallistui muun muassa Pearl Harborin hyökkäykseen.[1]

Ensimmäisen version seuraajaksi kehitettiin paranneltu D3A2-versio, joka tuli palveluskäyttöön syksyllä 1942. Konetyyppi oli jo tuolloin vanhentunut, mutta D3A2-versiota rakennettiin tästä huolimatta 1 016 yksilöä. Suuri osa säästyneistä koneista muunnettiin vuodesta 1943 eteenpäin D3A2-K-harjoituskoneiksi. Monia koneita käytettiin myös kamikazehyökkäyksissä liittoutuneiden aluksia vastaan.[1]

Tekniset tiedot (D3A2)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[1]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 2
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&010.020000010,20 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&014.037000014,37 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.08000003,80 m
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&02570.&&&&002 570 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&&04122.&&&&004 122 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Mitsubishi Kinsei 54 -14-sylinterinen tähtimoottori; &&&&&&&&&&&&0969.&&&&00969 kW (&&&&&&&&&&&01300.&&&&001 300 hv)

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0430.&&&&00430 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&01352.&&&&001 352 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&010500.&&&&0010 500 m
  • Nousuaika: 5 min 48 s 3 000 metriin

Aseistus

  • 2 × kiinteää eteenpäin ampuvaa 7,7 mm konekivääriä eturungon yläosassa
  • 1 × taaksepäin ampuva vapaasti suunnattava 7,7 mm konekivääri ohjaamon takaosassa
  • ulkoinen pommikuorma 370 kg

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, s. 16. Suomentanut Kortesuo, Petri. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5025-4.

Aiheesta muulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]