Adolf Fredrik Westman
Adolf Fredrik Westman (2. toukokuuta 1863 – 28. huhtikuuta 1942) oli suomalainen Raahessa asunut kupariseppä, metallivaluri ja taidetakoja. Westman valoi kirkonkelloja ja teki metallitöitä useisiin kirkkoihin eri puolilla Suomea.[1]
Westman oli Raahen pormestarin Adolf Fredrik Westmanin kirjurina toimineen pojan ja merimiehen lesken ja kankurin avioton lapsi.[1]
Westman oli ensin suutarin ja räätälin opissa ennenkuin hän tuli oppipojaksi raahelaisen valurin Efraim Tilviksen pajaan. Hän oli sitten oppipoikana vielä Mustosen pajassa Oulussa ja viimeksi valuri Friisin luona Kalajoella. Kalajoella hän valmisti mestarinäytteenä 78 leiviskää painaneen kirkonkellon ja sai mestarinkirjansa.[1]
Westman aikoi perustaa oman yrityksen Raaheen mutta hän lähti sitten siirtolaiseksi Amerikkaan perheensä kanssa. Heikentynyt terveys pakotti hänet palaamaan Raaheen ja tänne hän perusti ensimmäisen verstaansa, jossa tehtiin kuparipakotustöitä ja valettiin kirkonkelloja muun muassa Lapinlahdelle ja Ahvenanmaalle. Hän teki vielä matkan Amerikkaan mutta joutui terveyssyistä palaamaan Raaheen. Suomessa useat seurakunnat alkoivat tilata häneltä kattokruunuja ja lampetteja kirkkoihin ja lisäksi hän entisöi vanhoja kirkkojen kattokruunuja ja lampetteja. Westman valoi myös Singer-ompelukoneen mukaisen koneen messingistä. Raahen Kauppakadun varrella olleessa pajassa tehtiin kupari- ja messinkitöiden ohella myös perinteisiä sepäntöitä kuten kolakärryn rattaita, reen jalaksia, viikatteita, välttejä, lapioita, kattiloita, pannuja, saranoita ynnä muuta. Viimeisinä vuosinaan Westman alkoi valmistaa kuparipakotuksina jäljennöksiä Eetu Iston Hyökkäys-taulusta.[1]
Westmanin metallitöitä on 11 kirkossa eri puolilla Suomea, muun muassa Savitaipaleen, Saloisten, Pattijoen ja Raahen kirkoissa. Hän oli usein yhteistyössä arkkitehti Josef Stenbäckin kanssa. Presidentinlinnassa on kaksi Westmanin tekemää kynttilänjalkaa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirkonkellovaluri ja kruunumestari, Seura, 09.02.1938, nro 6, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot