Adapa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Adapa oli babylonialaisessa jumaltarustossa maailman ensimmäinen ihminen ja tietäjä. Nimi Adapa merkitsee sananmukaisesti miestä. Hän on saattanut olla Eridun, sumerilainen pyhän kaupungin kuningas. Adapa keksi puheen ja loi sivistyneen elämäntavan perustan.

Adapaa voi verrata kristinuskon ensimmäiseen ihmiseen Aadamiin, joka nimesi pedot ja linnut. Adapan taru vastaa kristillistä syntiinlankeemuskertomusta, jossa Eeva, Aadamin puoliso, söi hedelmän kielletystä puusta ja aiheutti ihmisten karkotuksen paratiisista sekä ikuisesta elämästä.

Mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adapa sai oppinsa veden, viisauden ja taikuuden jumalalta Ealta, jonka pappina hän toimi. Tarun mukaan Adapa aiheutti ihmiskunnan kuolevaisuuden kieltäytyessään syömästä ikuisen elämän ruokaa taivaassa. Hänen ollessaan kalastamassa Persianlahdella tuuli kaatoi hänen veneensä. Suuttuneena Adapa kirosi tuulen. Hänen kirouksensa oli niin voimakas, että tuulen siivet murtuivat. Huomatessaan tavallisen ihmisen suuren voiman taivaan jumala Anu säikähti. Hän määräsi Adapan tulemaan luokseen taivaaseen. Ea, joka ei halunnut menettää uskollista pappiaan taivaan houkutuksille, laati suunnitelman. Hän pyysi Adapaa pukeutumaan surupukuun sekä olemaan syömättä ja juomatta mitään tarjottua vierailunsa aikana. Adapa suostui tähän. Taivaassa Adapan otti vastaan vuorotellen kuoleva ja uudelleen syntyvä jumala Tammuz. Tammuz kummasteli, miksi Adapa piti taivaassa surupukua yllään. Adapa vastasi surevansa Tammuzin lähtöä maailmasta, ja vastaus miellytti tätä. Näin Adapaa kohdeltiin taivaassa vieraan tavoin, ei suinkaan rikollisena. Taivaan jumala Anu tarjosi Adapalle ruokaa ja juomaa hyvin aikein. Kieltäytyessään kohteliaasti tarjotusta Adapa kertoi Ean varoituksesta. Anu nauroi, sillä hän oli tarjonnut vieraalleen ikuisen elämän ruokaa. Anulla ei tuntunut olevan valinnan varaa miehen näin hienovaraisesti kieltäytyessä. Adapa palautettiin maan päälle, ja näin hän menetti mahdollisuuden kuolemattomuuteen sekä itseltään että kaikilta muilta ihmisiltä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut. Suom. Kämäräinen, Eija & Virtanen, Tarja. WSOY, 2002. ISBN 951-0-17102-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.