Aarne Peltonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarne Peltosen muistomerkki vanhalla paikallaan lähellä voimalaitosta Naantalissa.

Aarne Aleksander Peltonen (12. syyskuuta 1896 Pöytyä1. syyskuuta 1932) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Johan Peltonen ja Maria Ääri.[1][2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän kävi seitsemän luokkaa Turun suomalaista lyseota ja yhden lukukauden Tampereen teknillistä opistoa. Hän suoritti sotilaspedagogisen kurssin Helsingissä vuonna 1924 ja komentajakurssin Suojeluskuntain päällystökoulussa vuonna 1929.[1][2]

Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania

Hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n Pioneerikomppaniaan 29. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella. Hän osallistui vuonna 1917 Libaussa Suomen armeijan ensimmäisen sotilaskäsikirjan toimitustyöhön.[1][2]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Suomen sisällissota

Hän astui Suomen armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1918 aliupseeriksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 18. helmikuuta 1918 jääkärien etujoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan Satakunnan rintamalle komppanianpäälliköksi, jossa hänet sijoitettiin 23. helmikuuta 1918 Porin rykmentin 1. pataljoonan yhteydessä toimivan Turun komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Pomarkussa ja sai 3. maaliskuuta 1918 tehtäväkseen johtaa rintamalle juuri saapunutta ns. Uudenkaupungin suojeluskuntaa (Turun pataljoonaa) Ikaalisten taisteluissa ja hyökkäyksessä Vatulan kylään. Hänet määrättiin 12. maaliskuuta 1918 Parkanossa koulutetun asevelvollisen komppanian päälliköksi, mikä yhdistettiin Turun pataljoonaan 21. maaliskuuta 1918. Hän toimi edellä esitetyn pataljoonan 2. komppanian päällikkönä ja otti osaa Kyröskosken ja Epilän taisteluihin. Hänet siirrettiin 28. maaliskuuta 1918 alkaen 1. komppanian päälliköksi ja johti komppaniaa Karkun taistelussa. Hän toimi Turun pataljoonan tultua liitetyksi Porin rykmentin 3. pataljoonaan 20. huhtikuuta 1918 alkaen mainitun pataljoonan 1. komppanian päällikkönä ja otti sen mukana osaa Laitikkalan ja Alvettulan taisteluihin. Vielä ennen sisällissodan päättymistä hänet siirrettiin 7. toukokuuta 1918 Varsinais-Suomen rykmentin 10. komppanian päälliköksi.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peltonen sijoitettiin sisällissodan jälkeen 14. elokuuta 1918 alkaen Helsingin jalkaväkirykmenttiin, josta muodostettiin myöhemmin Itämeren jalkaväkirykmentti l ja myöhemmin Porin rykmentti. Hän toimi rykmentissä joukkueenjohtajana 7. komppaniassa ja 4. marraskuuta 1918 lähtien komppanian päällikkönä. Hänet siirrettiin 5. joulukuuta 1925 alkaen komppanianpäälliköksi Suomen valkoiseen kaartiin ja edelleen 8. toukokuuta 1926 alkaen Reserviupseerikouluun. Armeijasta hän erosi 28. toukokuuta 1927 ja siirtyi suojeluskuntajärjestön palvelukseen, missä hänet määrättiin Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin päälliköksi.[1][2]

Muistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarne Peltosen muistomerkki uudelleen pystytettiin vuonna 1986 Naantalin voimalaitoksen läheisyyteen, jossa oli ollut Varsinais-Suomen Suojeluskuntapiirin leirialue. Myöhemmin muistomerkki sijaitsi liian lähellä uutta Naantalin monipolttoainevoimalaitosta, jonka takia muistomerkki siirrettiin vuonna 2017 Kuparivuoren urheilukentän pohjoispäätyyn. Urheilukentän rakensi vuonna 1925 Naantalin suojeluskunta.[3][4]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. Jääkärieverstiluutnantti, piiripäällikkö Aarne Peltosen muistopaasi (pdf) (828/12.03.04/2016) Naantalin kaupunginhallitus 02.05.2017 § 171. 2.5.2017. Naantali: Naantalin kaupunki. Viitattu 29.4.2018.
  4. Seppeleet Suojeluskunnalle. Rannikkoseutu, 13.4.2018, nro 28, s. 8. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]