Aapo Iho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aapo Iho (14. helmikuuta 1891 Hietamäki, Inkeri25. heinäkuuta 1979 Veteli)[1] oli Inkerissä syntynyt suomalainen opettaja ja runoilija, joka käytti nimimerkkiä Aira.[2]

Ihon vanhemmat olivat seppä, pienviljelijä Andreas Iho ja Anna Rappu. Hän kävi kansakoulun ja opiskeli sitten Kolppanan opettajaseminaarissa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Iho oli ammustehtaan sorvarina Pietarissa. Hän toimi myös Pietarissa ilmestyneen suomenkielisen Neva-lehden kirjeenvaihtajana ja vuonna 1917 hän oli lehden toimittajana kunnes bolševikit lakkauttivat lehden. Vuodet 1918–1922 Iho toimi kansakoulunopettajana Inkerissä.[2]

Iho pakeni vuonna 1922 perheineen Suomeen, mutta hän onnistui jatkamaan salaista kirjeenvaihtoa Inkeriin jääneiden sukulaistensa kanssa. Stalinin aikana suoritetut inkeriläisten pakkosiirrot heijastuivat myös Ihon runoissa.

Suomessa Iho kävi Jyväskylän seminaarin vuonna 1928. Hän toimi kansakoulun opettajana Toholammilla vuosina 1922–1925, Ullavalla 1925–1926, Halsualla ja viimeksi Vetelin Isokylässä 1928–1950. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1951. Ihon puoliso oli Aino Anna (o.s. Huhka).[2]

  1. Iho Aapo, hautakuva albumissa: Vetelin hautausmaa Aa-Jö (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 14.11.2023.
  2. a b c Suomen Kirjailijat 1917–1944, Iho, Aapo, sivu 139, toimittaneet Hannu Launonen, Maija Hirvonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 365, Jyväskylä 1981