A-Insinöörit
| A-Insinöörit (AINS Group Oy) | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 1959 |
| Toimitusjohtaja | Kari Kauniskangas[1] |
| Kotipaikka | Tampere [2] |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | rakennuttaminen, rakennesuunnittelu, yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelu, teollisuus- ja talotekniikka ja arkkitehtisuunnittelu[3] |
| Liikevaihto | 118 milj. € (2022)[3] |
| Henkilöstö | 1300 (2023)[3] |
| Tytäryhtiöt | muun muassa A-Insinöörit Oy, A-Insinöörit Civil Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, A-Insinöörit Oy Lappi, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-Insinöörit teollisuus- ja talotekniikka Oy[4] |
| Omistaja | yhtiössä työskentelevät partnerit ja Vaaka Partners[3] |
| Kotisivu | ains.fi |
A-Insinöörit Oy on suomalainen rakennuttamiseen, arkkitehtuuri-, rakenne-, korjaus-, yhdyskunta- ja ympäristösuunnitteluun sekä teollisuus- ja talotekniikkaan erikoistunut asiantuntijayritys.[3] Yhtiö on perustettu vuonna 1959[5] [6] ja se kuuluu Suomen kymmenen suurimman insinööritoimiston joukkoon.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1959–1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Insinööritoimisto Ahonen-Paleniuksen perustivat vuonna 1959 diplomi-insinööri Kalevi Ahonen ja Pentti Palenius Tampereelle. Kalevi Ahosen tavoite oli rakennuttaa ja suunnitella ihmisille parempia asuntoja.[3]
Palenius luopui insinööritoimistosta 1963, ja vuotta myöhemmin mukaan vastuunalaiseksi yhtiömieheksi liittyi diplomi-insinööri Reino Ilveskoski, jolloin yhtiön nimeksi tuli Ahonen-Ilveskoski. Insinööritoimisto alkoi käyttää itsestään lyhennettä AI.[3] Rakennesuunnittelun ohella suoritettiin alusta saakka myös työmaavalvontatehtäviä. Varsinaisiin rakennuttamispalveluihin toiminta laajeni vuonna 1966.lähde?
Vuonna 1973 A-Insinöörien toimintaan tuli mukaan siltasuunnittelu.lähde?
Yhtiö vaihtoi nimekseen A-Insinöörit vuonna 1982.[3]
Vuonna 1986 yhtiö aloitti terässuunnittelun. Yhdyskuntasuunnittelu aloitettiin 1990 A-Tie Oy:n nimissä, mutta se fuusioitiin vuonna 2006 osaksi A-Insinöörejä. Omaksi yhtiökseen rakennuttamistoiminta organisoitui vuonna 1999, kun Rakennuttajatoimisto A-Rakennuttajat Oy perustettiin.lähde?
2000–2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]A-Insinöörit osti keväällä 2006 geotekniseen suunnitteluun ja maastotutkimukseen erikoistuneet Geotesti Oy:n.lähde?
Vuonna 2007 yhtiön liikevaihto oli 21 miljoonaa euroa.[8]
Vuonna 2008 A-Insinöörit työllistivät yli 300 rakennusalan ammattilaista, jotka toimivat talorakenteiden-, geo- infra- ja siltasuunnittelun sekä rakennuttamisen ja kiinteistöjen ylläpidon tehtävissä. Syyskuussa se osti Turun Juva Oy:n[9] sekä sen tytäryhtiön, Laskenta Juva Oy:n. Yhtiöllä oli toimipaikat Tampereella ja Espoossa sekä edustusto Moskovassa.[8]
A-Insinöörit osti Porin Juva Oy:n joulukuussa 2011. Porin Juvan suunnittelukohteita olivat muun muassa Teollisuuden Voima Oyj:n vierailukeskus Olkiluodossa, Vaisala Oyj:n pääkonttori Vantaalla, Cygnaeuksen ruokapalvelukeskus, Astora Areena ja Porin Lääkäritalo. Yhtiö oli ollut myös Porin Puuvillatehtaan saneeraushankkeissa 1990-luvulta lähtien.[9]
Vuonna 2014 yhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti tekniikan tohtori Jyrki Keinänen.[10][5] Yhtiö osti Saanio & Riekkola -yrityksen, seuraavana vuonna B+Tech-yrityksen.[3]
Vuonna 2016 A-Insinöörit myi tytäryhtiönsä Geotestin Mitta Oy:lle.[6] A-Insinöörit vuokrasi toimitiloikseen yli 40 vuotta Tampereen Kuninkaankadun ja Puutarhakadun kulmassa toimineen Anttilan tavaratalon toisen kerroksen. Sillä oli toimipiste samassa korttelissa, mutta tilat olivat käymässä ahtaiksi. A-Insinööreillä oli Tampereella noin 300 työntekijää. Yhteensä se työllisti noin 600 työntekijää, joista 200 pääkaupunkiseudulla, Leppävaarassa ja Kannelmäessä, ja loput Kuopiossa, Oulussa, Porissa ja Turussa.[11]
Vuonna 2017 oululainen Prodeco liitettiin yritykseen[3]. Helmikuun alussa 2018 A-Insinöörit osti Joensuun Juva Oy:n.[3]
Vuonna 2018 A-Insinöörit ja Pöyry tekivät sopimuksen Peter Vesterbackan johtaman Finest Bay Area -hankkeen suunnittelupalveluista. Hankkeessa suunnitellaan merenpinnan alapuolella kulkevaa kaksiosaista junatunnelia Helsingin ja Tallinnan välille.[12] Yhtiön liikevaihto oli 69 miljoonaa euroa.[5]
Huhtikuussa 2019 yhtiö työllisti yli 700 henkilöä 10 paikkakunnalla Suomessa[5], henkilöstön keski-ikä oli 41 vuotta.[5]
2020–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2020 A-Insinööreillä oli 800 työntekijää. Huhtikuussa A-Insinöörit solmi allianssin tieto- ja viestintätekniikkayritys Elmon kanssa. Allianssimallia käytetään lähinnä rakennus- ja infra-alalla, eikä sitä oltu aiemmin hyödynnetty Suomessa tietotekniikkapalveluiden hankintaan: käyttäjätukeen, laitteisiin, tietoturvaan ja palveluihin.[13] Lokakuussa pääomasijoittaja Vaaka Partners osti yhtiöstä osake-enemmistön.[14]
Marraskuussa 2021 A-Insinöörit kertoi ostaneensa tamperelaisen AX-suunnittelu-konsernin, joka työllisti lähes 100 henkilöä. Konserniin kuului AX-LVI Oy, joka teki LVI-, sähkö-, automaatio-, ympäristö- ja turvallisuusteknistä suunnittelua sekä teollisuuden päästömittauksia sekä AX-Prosessit Oy, joka oli keskittynyt prosessi- ja energiatekniseen suunnitteluun. Yhtiöt olivat tehneet yhdessä muun muassa Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistushankkeita, NA4 CHP -voimalaitosta Naantalissa, Tampereen yliopiston Arvo 2 -rakennusta ja Tampereen sähkölaitoksen lämpökeskusta Ollikassa.[15] Joulukuussa A-Insinöörit-konserni osti AW2-arkkitehdit, joka oli erikoistunut julkisiin rakennushankkeisiin. AW2-arkkitehdit toimi Helsingissä ja Tallinnassa ja työllisti yli 60 työntekijää. Yhtiöt olivat tehneet aiemmin yhteistyötä muun muassa HUS Siltasairaalassa, Laakson yhteissairaalan hankesuunnittelussa ja Jätkäsaaren Royal Center -tapahtumakeskuksen suunnittelussa.[16]
Toukokuussa 2022 A-Insinöörit osti lvia-suunnittelua ja -valvontaa tekevän Airlon Developmentin ja sen tytäryhtiön Insinööritoimisto Silvean, joka keskittyi sähkösuunnitteluun.[17] Samassa kuussa ostettiin myös yhdyskuntasuunnitteluun keskittynyt Plaana Oy. Kaupan myötä saatiin myös enemmistöomistajuus Insinööritoimisto Ponvia Oy:stä, joka suunnittelee silta- ja vesirakenteita.[18] Kesäkuussa ostettiin GHS Group Oy, joka oli erikoistunut LVIA- ja sähkösuunnitteluun.[19] Elokuussa Ponvia siirtyi kokonaan A-Insinöörien omistukseen.[20]Yhtiöllä oli 16 toimipaikkaa ja 1300 työntekijää.[1]
Alkuvuonna 2023 yhtiön toimitusjohtajana aloitti Kari Kauniskangas. Edellinen toimistujohtaja Keinänen siirtyi johtamaan yrityksen kansainvälistymistä ja kasvusijoituksia.[1] Helmikuussa ostettiin arkkitehtitomisto Konkret, jonka A-Insinöörit kertoi yhdistävänsä vuonna 2021 ostamaansa AW2-arkkitehteihin.[21] Maaliskuussa ostettiin asunto-osakeyhtiöiden julkisivu- ja peruskorjauksia suunnitteleva Frotago[22] sekä Insinööritoimisto J. Sund, joka suunnitteli tietomalleihin pohjautuvia puu-, teräs ja betonirakenteita uudisrakentamiskohteisiin.[23]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2023 A-Insinööreillä oli 1300 työntekijää ja 18 toimipaikkaa ja se oli jakautunut kuuteen toimialaan:[3]
- rakennuttaminen,
- rakennesuunnittelu,
- korjaussuunnittelu ja asiantuntijapalvelut,
- yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelu,
- teollisuus- ja talotekniikka ja
- arkkitehtisuunnittelu
Yritys mittaa henkilöstönsä tyytyväisyyttä 11 kertaa vuodessa. Alaisten tyytyväisyys tai tyytymättömyys vaikuttaa osaltaan myös johtajien saamiin bonuksiin.[24]
Tuotteet ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
A-Insinöörien päämarkkina-alue on Suomi.
A-Insinöörin suunnittelu- ja korjauskohteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Yhteistyökumppaneita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2016 A-Insinöörit ja Metsä Wood kertoivat kehittäneensä välipohjarakenteen, jossa ei ole kelluvaa lattiaa. Ratkaisun avulla vähennetään rakennuskustannuksia kahdella tavalla: rakenteessa on vähemmän rakennekerroksia ja työ siirtyy työmaalta elementtitehtaalle.[40]
Kesäkuussa 2019 A-Insinöörit kertoi solmineensa strategisen kumppanuuden raideinfrastruktuuriin erikoistuneen suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Proxionin kanssa. Kumppanuus tuo yhteen Proxionin osaamisen turvalaiteista, sähköstä, ratainfrasta ja raideliikenteestä sekä A-Insinöörien geo-, tunneli-, silta-, katu- ja tiesuunnitteluosaamisen.[41]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuonna 2015 Lauttasaaren metroasema palkittiin vuoden työmaana.[42]
- Tammikuussa 2016 A-Insinöörien rakennuttajajohtaja Unto Hartikainen valittiin vuoden rakennuttajakonsultiksi.[43] Tampereen Rantaunneli sai RIL-palkinnon[44], ja Naantalin voimalaitos valittiin Vuoden työmaaksi.[45] Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus (JUST) palkittiin Tea Global Building Information Modeling (BIM) Awards -kilpailussa parhaana julkisena projektina.[46]
- Vuonna 2017 A-Insinöörien teknisen laskennan asiantuntijana työskennellyt diplomi-insinööri Ville Laine valittiin vuoden nuoreksi konsultiksi[47] Vuoden projektiksi valittiin Tampereen Rantatunneli.[48]
- Vuonna 2018 Olympiastadion palkittiin vuoden korjausrakennustyömaana[49] ja Tripla Vuoden työmaana.[50] Tamperelainen Luminary-tornitalo palkittiin Tea Global Building Information Modeling (BIM) Awards -kilpailussa parhaana kaupallisena projektina.[51]
- Vuonna 2019 A-Insinöörien Espoon Matinkylään suunnittelema kevyen liikenteen silta sai Vuoden silta -palkinnon. Palkinnon myönsi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL.[52] Se antoi myös RILin tunnustuspalkinnon 14-kerroksiselle puukerrostalo Lighthouse Joensuulle.[53] A-insinöörien suunnittelema puukerrostalo sai myös vuoden 2019 Puupalkinnon.[54] Kuopion uuden sairaalan (Uusi Sydän) ensimmäinen vaihe voitti Vuoden Työmaa -kilpailun.[55]
- Ponvian suunnittelema Vekaransalmen silta Sulkavalla valittiin vuoden 2020 sillaksi, kun taas sen suunnittelema Jätkäsaaren Hyväntoivonpuisto Helsingissä palkittiin samana vuonna Vuoden Ympäristörakenteena.[20]
- Vuoden 2022 puupalkinto myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen sisäänkäyntikatokselle ja lähtöaulan puiselle alakatolle. A-Insinöörit ja Raision Puusepät vastasivat kattorakenteiden rakenne- ja tuoteosasuunnittelusta.[56]
- Vuonna 2022 A-Insinöörit sijoittui T-Median rakennusyrityksiin liittyvässä mainetutkimuksessa toiselle sijalle suunnittelualan sarjassa.[57]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jaana Leena Kerola: Kari Kauniskangas tamperelaisen A-insinöörien toimitusjohtajaksi – joutui jättämään pikaisesti ison rakennusfirman johtopaikan kaksi vuotta sitten Aamulehti. 13.9.2022. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ Yhteystiedot www.ains.fi. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l A-Insinöörien tarina | A-Insinöörit www.ains.fi. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ Toimipaikat www.ains.fi. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ a b c d e Tamperelaisen A-Insinöörien toimitusjohtaja on tuijottanut irakilaista upseeria silmästä silmään ja kokenut sykähdyttävän hetken, kun nuori alkoi piirtää lautasliinaan - nyt hän kertoo, mikä työelämässä on tärkeintä www.aamulehti.fi. Viitattu 24.6.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b A-Insinöörit myi Geotestin ja ulkoisti maaperäpalvelut Rakennuslehti. 16.9.2016. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Hanna Pehkonen: Insinööritoimistoilla meni vielä hetki sitten hyvin, mutta synkät pilvet varjostavat nyt monia – Selvitimme 30 suurinta yritystä 2021 Tekniikka&Talous. Viitattu 25.4.2023.
- ↑ a b A-Insinöörit osti Turun Juvan Rakennuslehti. 25.9.2008. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ a b A-Insinöörit osti rakennesuunnittelutoimisto Porin Juvan Rakennuslehti. 3.1.2012. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Harri Repo: Kolmas mies vuoden sisään: Keinänen A-Insinöörien johtoon Tekniikkatalous. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Tampereen Anttila keskittää katutasoon www.aamulehti.fi. Arkistoitu 28.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Vesterbackan yksityisen Tallinna-tunnelin suunnittelu nytkähti taas vähän eteenpäin Yle Uutiset. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ A-Insinöörit ja Elmo ottavat Rantatunnelista tutun yhteistyömallin uudenlaiseen käyttöön www.aamulehti.fi. Arkistoitu 25.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Pääomasijoittaja osti A-Insinöörien osake-enemmistön – tavoitteena tuplata liikevaihto Rakennuslehti. 20.10.2020. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Raili Roth: A-insinöörit ostaa tamperelaisen AX-suunnittelun Aamulehti. 19.11.2021. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Eeva Törmänen: A-insinöörit laajentaa arkkitehtisuunnitteluun – ”Arkkitehtien pitäisi olla enemmän insinöörejä ja insinöörien enemmän arkkitehteja” Tekniikka&Talous. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Eeva Törmänen: A-insinöörit ostaa kaksi suunnittelutoimistoa Oulusta Tekniikka&Talous. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ A-Insinöörit ostaa Plaanan Projektiuutiset.fi. 17.5.2022. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ A-Insinöörit osti talotekniikkasuunnittelija GHS Groupin Projektiuutiset.fi. 2.6.2022. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ a b c Martti Ranta: A-Insinöörit osti suunnittelijayhtiö Ponvian – A-insinöörit ovat tehneet ahkerasti yrityskauppoja tänä vuonna Talouselämä. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ A-Insinöörit osti arkkitehtitoimisto Konkretin - lisävoimaa suunnittelupalveluihin Rakennuslehti. 2.2.2023. Viitattu 25.4.2023.
- ↑ Jukka Lyytinen: A-Insinöörit osti Frontagon Rakennuslehti. 3.3.2023. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ Rosa Lampela: A-Insinöörit jälleen yrityskaupoilla – vahvistaa nyt rakennesuunnittelua pääkaupunkiseudulla 1,3 miljoonan euron yhtiöllä Kauppalehti. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ Tamperelaisen insinööritoimiston johtajien palkkiot määritellään alaisten tyytyväisyyden mukaan: ”Tajusimme, että henkilöstökysely kerran vuodessa ei riitä meille” www.aamulehti.fi. Arkistoitu 26.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Historiallinen kartanopuisto Tampereella kunnostetaan alkuperäiseen asuunsa – työt alkavat huomenna ja jatkuvat ainakin kesään asti www.aamulehti.fi. Arkistoitu 26.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Täällä ei myydä enää verhoja tai lamppuja: Tampereen entisen Anttilan paikalle tulee Anssila www.aamulehti.fi. Arkistoitu 26.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Kuvat: Tältä näyttää Lempäälän keskustassa nyt ja tältä Lempäälä-talon avautumisen jälkeen www.aamulehti.fi. Arkistoitu 25.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Sofia Virtanen: Naantalin 260 miljoonan euron CHP-voimalaitoksen rakentaminen käynnistyy Tekniikkatalous. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Sofia Virtanen: Suomalaisasiantuntijat keskeisessä roolissa suunnittelemassa Norjan radioaktiivisen jätteen loppusijoituslaitosta Tekniikkatalous. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Haulitorni katoaa puoleksi vuodeksi – Tällainen on 1,6 miljoonan euron remontti, jonka avulla maamerkki kestää seuraavat 100 vuotta Tamperelainen. 30.3.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Eeva Törmänen: Tampereen 55-metrinen maamerkki peruskorjataan – ”Tornin kriittisissä rakenteissa oli selviä syöpymiä” Tekniikkatalous. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Keskustan uusi helmi paljastuu pian pressujen alta – Sandbergin talon väri vaihtuu ja upeat paraatipaikan kulmaparvekkeet palautetaan www.aamulehti.fi. Arkistoitu 26.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ 1980-luvulla rakennettu vesitorni saneerataan Ylöjärvellä – toimitusjohtaja toivoo lähialueilla liikkuvilta huolellisuutta www.aamulehti.fi. Arkistoitu 26.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Toasin suurin uudiskohde rakennetaan allianssimallilla – Näin historiallinen hanke etenee www.aamulehti.fi. Arkistoitu 27.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Tampereen Rantatunneli on vuoden projekti: "Valmistui etuajassa ja alitti budjetin" www.aamulehti.fi. Arkistoitu 25.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Eeva Törmänen: Kolme uutta sairaalarakennusta valmistui Tampereella – ”Suurin terveydenhuollon rakentamishanke sitten vuoden 1962” Tekniikkatalous. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Eeva Törmänen: Jopa 2 200 autoa tunnissa: Pasilassa avataan tänään uusi tunneli – "Rakenteessa hyödynnetty vanhan satamaradan ratasiltoja ja tunnelia” Tekniikkatalous. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Tampereen Kansi tuo keskustaan 100 metrin korkeuteen kohoavan kolossin – 30 kerroksellaan keskustan korkein rakennus www.aamulehti.fi. Arkistoitu 27.1.2019. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Eeva Törmänen: Kaarevia muotoja, 40 metrin jännevälejä, 1300 hengen konserttisali – Turun musiikkitaloa ei suunnitella standardiratkaisuilla Tekniikka&Talous. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ Sofia Virtanen: Osoittivat uuden välipohjarakenteen mahdolliseksi – Suomalaisyritysten innovaatio alentaa puukerrostalojen rakennuskustannuksia Tekniikkatalous. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Eeva Törmänen: Raideliikenteen suunnittelijat: Suomeen voisi tuoda raitiojunamallin, jossa sama kalusto kulkee sekä kaupungissa että kaupunkien välissä Tekniikkatalous. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ SRV:n Koivusaaren metroasema on Vuoden Työmaa 2015 Rakennuslehti. 2.12.2015. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Sofia Virtanen: A-Insinöörien Unto Hartikainen valittiin vuoden rakennuttajakonsultiksi Tekniikkatalous. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Naakka sanoo: Tampereen Rantatunneli-projektille RIL-palkinto Rakennuslehti. 18.11.2016. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Naantaliin rakentuva monipolttoainevoimalaitos on vuoden työmaa ts.fi. 14.10.2016. Arkistoitu 2.7.2020. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Järvenpään JUST on maailman paras julkisten rakennusten BIM-projekti Projektiuutiset.fi. 14.9.2016. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Mitä ihmettä konsultti tekee? – Vuoden nuori konsultti Ville Laine kertoo www.aamulehti.fi. Arkistoitu 24.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Vuoden projekti -kilpailun voittaja on valittu Rakennuslehti. 31.10.2017. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Olympiastadionin työmaa on valittu Vuoden Korjausrakennustyömaaksi Projektiuutiset.fi. 15.10.2018. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Tripla on vuoden työmaa 2018 Konepörssi.com. 12.10.2018. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Tekla Global BIM Awards 2018: maailman paras tietomalli Dubain museolla Projektiuutiset.fi. 20.9.2018. Viitattu 2.7.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Eeva Törmänen: Liian jyrkäksi moitittu silta sai palkinnon – sillassa ainutlaatuinen veneenpohjaa muistuttava muoto Tekniikkatalous. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ RIL-Palkinto Lighthouse Joensuulle Talotekniikka-lehti. 22.11.2019. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Puukerrostalo Lighthouse Joensuulle Puupalkinto Rakennusmaailma. 29.11.2019. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Laptin Kuopion sairaalahanke voitti työmaakilpailun Rakennuslehti. 4.12.2019. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Eeva Törmänen: Palkittu katto kasattiin 461:stä elementistä, kullakin painoa lähes 1000 kiloa – ”Tällaista kattoa ei ole ikinä ennen kukaan tehnyt” Tekniikka&Talous. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ Mikään rakennusliike ei yltänyt hyvään maineeseen – Katso kymmenen suurimman sijoitukset Rakennuslehti. 21.9.2022. Viitattu 25.4.2023.