509. raskas erityispommitusrykmentti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuvassa 509:nnen pommituskoneita Tinianissa: Enola Gay, the Great Artiste ja Big Stink - myöhempi Dave's Dream.

509. Raskas Erityispommitusrykmentti (engl. 509th Composite Group) oli Wendoverissa, Utahissa muodostettu yhdysvaltalainen lento-osasto eli lentävä joukko-osasto. Se perustettiin Operaatio Silverplatessa (suom. Hopealautanen). Yksikön tarkoitus oli asettaa valmius atomipommien pudottamiseen sekä kyetä lentohyökkäyksiin raskailla Boeing B-29 Superfortress-pommituskoneilla.[1] 509:nnen muodostaminen aloitettiin syyskuussa 1944.[2] Yksikön ensimmäinen komentaja oli eversti Paul Tibbets. Varakomentaja oli everstiluutnantti Thomas J. Classen.[3]

509. raskas erityispommitusrykmentti sisälsi 393. Raskaan Pommituslaivueen[4] ohella muitakin joukkoyksiköitä, kuten muiden muassa 1. Erillinen Taisteluvälinelaivue[5]. Pommituslentokalusto käsitti 15 raskasta pommikonetta - kaikki tyyppiä B-29[6], ja tämän lentolaivueen päällikönä toimi silloinen majuri Charles W. Sweeney.[7] Näistä 10 konetta siirrettiin merialueiden harjoituksiiin Havannaan Kuubaan, ennen siirtoa Wendoverin kautta Mariaaneille.[8] Sekä Wendoverissa että Havannassa, oli tämä yksikkö saanut huolimattomasti pukeutuvien ja räyhääjän maineen että lempinimen Koskemattomat.[9][10] 509:nnen erityistehtävä, sekä erikoisoikeudet aiheuttivat runsaasti kadehdintaa ja ylenkatsontaa, muun muassa siihen suuntautuneen pilkanteon muodossa toisten Japaniin lentävien pommitusyksiköiden taholta Tinianissa.[11] Jopa sen komentaja koetettiin syrjäyttää sekä rykmentti hajottaa.[12] Yksikössä ei moitteeton pukeutuminen ollut sotilaallisen puhuttelutavan ohella suuressa suosiossa, sen sijaan siellä arvostettiin sitäkin suuremmin vaitiolotaitoa - sen tehtävähän oli ollut huippusalainen.[13] Juuri siksi vallinnut suuri epätietoisuus odottavasta missiosta[14]: oli aiheuttanut monille yksikön jäsenille paljon turhautuneisuutta ja päänvaivaa - kuten tehtävän mielekkyyteen liittyvää jatkuvaa pohdiskelua ja arvuuttelua, sekä tämä näkyi muun muassa motivaatioon liittyneinä vaikeuksina, näkyen juuri tuollaisena räyhäämisenä ja muina häiritsevinä lieveilmiöinä.[15]

Kuvassa komentaja Frederick L. Ashworth, Bockscar'in aseupseeri Nagasakin lennolla. Kuva 1. Erillisen Taisteluvälinelaivueen tiloista.

Joukko-osaston erilliset toimintayksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[16]

  • 393. Raskas Pommituslaivue
  • 320. Kuljetuslentolaivue
  • 390. Huoltolentoryhmä
  • 603. Pioneerilaivue (ilmavoimat)
  • 1027. Huoltolaivue (ilmavoimat)
  • 1395. Sotapoliisikomppania
  • 1. Erillinen Taisteluvälinelaivue (lisätty hieman ennen Mariaaneille saapumisen yhteydessä)[17]

Kesä-heinäkuussa lentoryhmä siirrettiin Mariaaneille Tinianiin. Sieltä käsin se hyökkäsi Hiroshimaan ja Nagasakiin. Muita lentopommituksia suoritettiin käyttämällä keltaisiksi maalattuja, niin kutsuttuja korttelipommeja: lempinimeltänsä Kurpitsa. Nämä olivat Fat Man'ia muistuttavia sekä suunnilleen saman painoisia (Fat Man'in paino oli 10 200 paunaa/lbs.) - mutta sisälsivät ydinräjähteen sijasta konventionaalisen taistelulatauksen.[18]

Japanin antauduttua eli Toisen maailmansodan päätyttyä 509. raskas erityispommitusrykmentti siirrettiin marras-joulukuussa 1945 Uuteen Meksikoon Roswelliin.[19] Siellä yhdelle yksikön raskaalle pommituskoneelle tapahtui lento-onnettomuus, jossa kuoli kapteeni David Semple.

Myöhemmin joukko-osasto osallistui Operaatio Crossroadsiin (suom. Operaatio Tienristeys).[20] Nämä ydinkokeet suoritettiin Bikinillä kesä-heinäkuussa 1946. Toinen koelatauksista räjäytettiin lentopudotuksena kohdealueella, B-29 koneesta nimeltä Dave's Dream, joka oli entinen Big Stink.[21]

Kuvassa 509:n joukkoyksikkötunnus eli logo.

Yksikön käyttämät aseistuksen detaljit, toiminta ja koulutusmenetelmät sekä monet muutkin (yksikköön, sekä sen aseisiin liittyvät yksityiskohdat) asiat olivat hyvin pitkään salattuja. Esimerkiksi ensimmäiset valokuvat sen käyttämistä atomiaseista julkistettiin vasta joulukuussa 1960, John F. Kennedyn valtakaudella.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.strategic-air-command.com/wings/0509bw.htm
  2. Thomas & Witts: s. 27
  3. http://www.enolagay509th.com/newsarchive.htm
  4. Thomas & Witts: s. 27-28
  5. Thomas & Witts: s. 123-126
  6. http://www.mphpa.org/classic/CG/CG_02A.htm
  7. http://www.hill.af.mil/library/factsheets/factsheet.asp?id=5977
  8. Thomas & Witts: s 101-102
  9. Thomas & Witts: s. 111
  10. Thomas & Witts: s. 261
  11. Thomas & Witts: 217-218
  12. Thomas & Witts: s. 225-226, 236-237
  13. Thomas & Witts: s. 69
  14. Thomas & Witts: s. 70
  15. Thomas & Witts: s. 70, 150-151
  16. Thomas & Witts: s. 73
  17. Thomas & Witts: s. 136
  18. Thomas & Witts: s. 243
  19. http://www.physics.smu.edu/pseudo/UFOs/rosmyth.html
  20. http://www.sonicbomb.com/modules.php?name=Content&pa=showpage&pid=41
  21. http://www.criticalpast.com/products/location_history/Marshall_Islands/1940/1946
  22. MMM 1962/Mitä-Missä-Milloin 1962, Kansalaisen Vuosikirja: s. 22

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]