1. jääkäriprikaati (jatkosota)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa jatkosodan yhtymää. Vapaussodan yhtymästä on erillinen artikkeli 1. jääkäriprikaati.
1. jääkäriprikaati
Valtio Suomen lippu Suomi
Puolustushaarat maavoimat
Aselajit jalkaväki
Osa joukkoa Ryhmä Oinonen
panssaridivisioona
Koko prikaati
Sodat ja taistelut jatkosota
Komentajat
Tunnettuja komentajia Ruben Lagus

1. Jääkäriprikaati (1. JPr) oli varusmiehistä koottu nopealiikkeinen ja iskukykyinen yhtymä, joka oli jatkosodan alkaessa ylipäällikön reservinä. Jääkäriprikaatiin kuuluivat jääkäripataljoonat 2, 3, 4 ja 5 ja sodan lopulla vielä panssarijääkäripataljoona. Hyökkäysvaiheessa 1941-1942 Kevyt Patteristo 11 taisteli 1. Jääkäriprikaatin orgaanisena osana Korpiselästä Poventsaan.

Osasto Lagus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. Jääkäriprikaatin perustamiseksi siirrettiin jääkäripataljoonat 2, 3 ja 4 Kuopioon, jossa prikaatinkomentajaksi määrätty eversti Urho Sihvonen perusti prikaatin kevät kesällä 1940. Kesällä prikaatinkomentajan tehtävät vastaanotti eversti Ruben Lagus.[1][2][3]

Eversti Ruben Laguksen komentaman 1. Jääkäriprikaatin sijoituspaikka oli Riihimäen-Kouvolan alueella. Riihimäellä 21.6.1941 ilmoittautui Kevyt Patteristo 11:n komentaja kapteeni (myöh. majuri) Vesenterä eversti Lagukselle, jonka jälkeen 1. Jääkäriprikaatiin orgaanisesti liitetty patteristo jatkoi seuraavat päivät koulutuksen hiomista ja yhteistoiminnan harjoittelua jääkäripataljoonien kanssa.[4] 1. Jääkäriprikaati sai käskyn 22. kesäkuuta 1941 valmistautua siirtymään Huutokosken-Varkauden alueelle. Samalla se liitettiin Karjalan Armeijan Ryhmä Oinoseen. Prikaatiin liitettiin heinäkuun lopulla panssaripataljoona, jolloin muodostettiin osasto Lagus. Osastoon kuuluivat panssaripataljoonalla vahvennetun prikaatin lisäksi jalkaväkirykmentti 44, kenttätykistörykmentti 3:n III patteristo, raskaat patteristot 2 ja 3, pioneeripataljoona 1 sekä 12. autokomppania.

Sotatoimien alettua osasto aloitti 5. syyskuuta etenemisen tavoitteena Aunus ja Mäkriän risteys. Vielä samana iltana tapahtuneen Aunuksen valtauksen jälkeen osasto jatkoi edelleen Tuuloksenjoen kautta Syvärille ja Petroskoihin.

Panssaridivisioona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panssaripataljoonasta tuli maaliskuussa 1942 muodostetun panssariprikaatin I pataljoona ja osasto Laguksesta tuli kesäkuussa Panssaridivisioona, johon jääkäriprikaati kuului. Prikaati siirrettiin kesäkuussa 1943 etulinjaan Syvärin rintaman länsiosaan.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toimituskunta: Hämeen jääkäripataljoona. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto, 1974. ISBN 951-99014-5-0.
  • toimituskunta: Kymen jääkäripataljoona. Hamina: Myllykosken kirjapaino, 1961.
  • Suominen, Pertti: Jääkäripataljoona2 - Uudenmaan jääkäripataljoona 1921-1971. Santahmaina: Uudenmaan jääkäripataljoona ja Uudenmaan jääkäripataljoonan kilta, 1971. ISBN 951-99014-5-0.
  • Merikallio, Väinö (1954 [1942]): Jääkäriprikaati hyökkää. JPr:n taisteluvaiheet Moskovan rauhan rajalta Tuulosjoelle. Otava: Helsinki.
  • Seppälä, Helge (1966): Kevyt Patteristo 11 Suomen sodassa 1941–1945. Teoksessa Mauri Sallinen (toim.) Jääkäritykistö 1916–1966, WSOY: Helsinki, 166–183.
  • Paulaharju, Jyri (1996): Jääkäritykistö 1916–1996. Jääkäritykistön kilta Ry: Hämeenlinna

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hämeen jääkäripataljoona s. 117
  2. Kymen jääkäripataljoona s. 44
  3. Suominen, Pertti s. 62
  4. Merikallio 1954 [1942]: 14-15; Seppälä 1966, 166–168; Paulaharju 1996, 59–60.