Élysée-palatsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Élysée-palatsi
Palais de l'Élysée
Paris - palais de l'Élysée - cour 12.JPG
Osoite 55 Rue du Faubourg Saint-Honoré
Sijainti Pariisi
Rakennustyyppi virka-asunto
Valmistumisvuosi 1722
Suunnittelija Armand-Claude Mollet
Jean Cailleteau
Rakennuttaja Henri-Louis de la Tour d'Auvergne
Omistaja Ranska Ranskan tasavalta
Käyttäjä Standard of the President of France.svg Ranskan tasavallan presidentti
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Élysée-palatsi (ransk. Palais de l'Élysée) on palatsi Ranskan pääkaupungissa Pariisissa. Se sijaitsee kaupungin kahdeksannessa arrondissementissa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Armand-Claude Mollet. Se valmistui sisustusta myöten vuonna 1722. Ranskan kuningas Ludvig XV osti sen myöhemmin rakastajattarelleen Pompadourin markiisittarelle. Nykyään palatsi on yksi Ranskan presidentin virka-asunnoista, jonne on sijoitettu presidentin toimisto ja valtioneuvoston kokoontumispaikka. Palatsi on toiminut tasavallan presidentin asuntona vuodesta 1873 lähtien. Rakennusta ympäröi suuri puutarha.

Palatsin nimi Élysée viittaa Elysioniin, joka on kreikkalaisessa mytologiassa sankarien ja jumalten valitsemille tarkoitettu onnela, jossa nämä elävät ikuisesti nuorina kuolemansa jälkeen.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palatsin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1718 ja ne saatiin päätökseen vuonna 1722.[2]

Orléansin herttuatar, Bathilde d'Orléans, osti palatsin 1,3 miljoonalla livrellä vuonna 1787. Hän myös antoi palatsille nimen Élysée.[1].

Napoleonin noustua valtaan palatsissa asui aluksi vuosina 1805–1808 Joachim Murat, joka toimi Pariisin kuvernöörinä, kunnes hänelle tarjottiin Napolin kruunua. Tämän jälkeen Napoleon itse muutti palatsiin ja vaihtoi sen nimeksi Élysée-Napoleon. Myöhemmin Napoleon allekirjoitti palatsissa kruunustaluopumisilmoituksensa vuonna 1815. Tämän jälkeen palatsissa asuivat hetken aikaa mm. Aleksanteri I ja Wellingtonin herttua.[3].

Kuningas Ludvig XVIII vaihtoi Hôtel Matignon'n palatsiin vuonna 1815. Aikaisempi omistaja, Orléansin herttuatar, kuitenkin järjesti palatsin ympäristöön nunnien yhteisön, joiden tehtävänä oli rukoilla kaikkien Ranskan vallankumouksen aikana kuolleiden puolesta.[4]

Napoleon III käytti palatsia vain harvoin ja lähinnä tavatakseen rakastajattariaan, minkä vuoksi hän rakennutti salaisen tunnelin, joka johti palatsiin. Tunneli täytettiin presidentti Vincent Auriol'n kaudella.[1]

Vuodesta 1873 lähtien palatsi on toiminut virallisesti Ranskan presidentin virka-asuntona.[3] Presidentti François Mitterrandin kerrotaan sanoneen, että ilman Élyséen kuningaskunnan aikaista kimallusta Ranskan tasavallalla ei olisi tarpeeksi loisteliaisuutta. Sen sijaan Charles de Gaulle oli sitä mieltä, että Élyséen palatsi ei ollut tarpeeksi loistelias, vaan tuntui edelleen vain entisen kuninkaan rakastajattaren palatsilta.[5].

Nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2021 Salle des fêtes -salissa, jossa presidentti mm. vannoo virkavalansa ja pitää lehdistötilaisuutensa, valmistuivat mittavat entisöinti- ja remontointityöt. Töihin otettiin 150 artesaania, joilla oli kahdeksan viikkoa aikaa. Työtä johti arkkitehti Isabelle Stanislas.[6]. Élyséen keittiö sijaitsee palatsin pohjakerroksessa ja on pinta-alaltaan noin 500 m2. Palatsissa työskentelee yhteensä noin 900 työntekijää.[5].

Pariisin leipurit järjestävät vuosittain kilpailun, jossa valitaan kaupungin paras patonkileipuri. Kisan voittaja saa palkinnoksi yksinoikeuden yhden vuoden ajaksi toimittaa patonkejaan Élyséen palatsiin, joita tarjotaan mm. virallisilla valtiovierailuilla. Vuonna 2021 voittajaksi valittiin Makram Akrout.[7]

Puutarhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palatsia ympäröi alkujaan laaja ranskalainen puutarha, joka oli vielä nykyistä puutarhaa isompi. Aivan 1700-luvun lopulla ne kuitenkin muutettiin englantilaistyylisiksi, minkä johdosta kukkapenkit ja puut vaihtuivat nurmikenttiin ja puutarhaan kaivettiin muutama lampikin.[8].

Puutarhaa on yhteensä 2 hehtaaria. Niitä hoidetaan silloin, kun presidentti ei ole paikalla. François Hollanden ehdotuksesta osa puutarhoista on avoin yleisölle kuun ensimmäisenä sunnuntaina.[5].

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Top 10 things to know about the Élysée Palace in Paris French Moments. 27.4.2017. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  2. The Élysée Palace elysee.fr. 30.8.2017. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  3. a b Elysée Palace Fondation Napoléon. 2021. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  4. The Hôtel de Matignon 2021. gouvernement.fr. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  5. a b c The Elysée palace, France's presidential powerhouse France 24 English. 16.2.2018. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  6. Behind the scenes as France's presidential palace gets a makeover France 24. 18.1.2021. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  7. Best baguette in Paris: French capital's bakers compete for prestigious title • FRANCE 24 English France 24 English. 27.9.2021. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  8. The Gardens elysee.fr. 18.12.2012. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Élysée-palatsi.

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.