Çorlulu Damat Ali pašša
Çorlulu Damat Ali pašša (1670 Çorlu – 1711 Mytilini) oli Osmanien valtakunnan suurvisiiri 3. toukokuuta 1706 – 15. kesäkuuta 1710.
Varsinkin ennen 1800-lukua yksi Osmanien valtakunnan erityispiirteistä oli se, että hyvin vaatimattomista oloista lähtöisin olevat kyvykkäät kansalaiset saattoivat nousta valtakunnan toiseksi tärkeimmäksi mieheksi. Näin kävi myös çorlulaiselle Alille, joka oli syntynyt köyhän maatyöläisen tai parturin poikana vuonna 1670. [1]
Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hänen uransa alkoi mahdollisesti pakolla, sillä kristittyjen lapsia värvännyt ja islamiin kääntänyt devşirmejärjestelmä turvautui usein pakkovärväykseen. Devşirme sijoitti hänet Topkapın palatsiin içoğlaniksi, palveluspojaksi. Hänen seuraava ammattinsa oli ĉoķadār, hautajaismenojen toimittaja, josta hän eteni miekankantajaa tarkoittavaksi silahdariksi. Palatsin silahdarit olivat yleensä palatsin upseerikuntaa ja korkeimmat heistä kuuluivat osmanien yleisesikuntaan.[2] Hän tuli sulttaani Ahmed III:n tietoisuuteen Edirnen tapahtuman yhteydessä 1703.[1] Edirnen tapahtuma oli sulttaani Mustafa II:n yritys palauttaa todellinen valta takaisin sulttaaneille sotilasvirkamiesten sijasta. Mustafa joutui luopumaan vallasta veljensä Ahmed III:n hyväksi.
Çorlulu Ali jatkoi uraansa ja hänet nimitettiin visiiriksi ja pian myös kaymakamiksi, jonka tehtävä oli toimia kaza-hallintopiirin sotilasjohtana. Seuraavaksi hän siirtyi Syyrian kuvernööriksi. [2]
Suurvisiirinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hänet kutsuttiin takaisin palatsin esikuntaan ja 3. toukokuuta 1706 hänet nimitettiin suurvisiiriksi Baltacı Mehmet paššan tilalle. Erityisenä huomionosoituksena hän sai vaimokseen Emine Sultanin, joka oli vallasta luopuneen Mustafa II:n tytär.[1] Tällöin hän sai nimensä osaksi sulttaanin vävyä tarkoittavan Damatin.
Avedikin kidnappaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Damat Ali paššan aikana hallintoa koetteli mm. tapaus, jossa Armenian ortodoksisen kirkon Konstantinopolin patriarkka Avedik joutui Istanbulissa poliittista valtaa keränneen Ranskan suurlähetystön uhriksi. Avedik oli voimakas katolisten vastustaja ja hän mm. järjesti armenialaiskatolisten vainoja. Kyprokselle ranskalaisten kanssa riitelystä rangaistukseksi lähetetty Avedik joutui saarella Ranskan suurlähettilään kidnappaamaksi. Avedik siirrettiin Kyprokselta Marseilleen, jossa hänet eristettiin Mont St. Michaelin luostariin ja myöhemmin Bastiljiin, jossa hän aikansa vietettyään kääntyi katoliseksi päästäkseen vapaaksi. Hän joutui kuitenkin viettämään Ranskassa loppuikänsä. Avedikin kaappaus herätti suuttumusta Istanbulin hovissa. Ranskan suurlähettiläs valehteli alkuun Espanjan kaapanneen Avedikin. Turkkilaiset eivät kuitenkaan uskoneet sitä, jolloin kuningas Louis XIV joutui rauhoittamaan tilannetta ja julistamaan patriarkan virallisesti kuolleeksi, ja siksi aikalaiset idässä uskoivat tämän kuolleen, kun hän vielä oli vankilassa Ranskassa.[3]
Damat Ali paššan politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Damat Ali pašša pyrki rajoittamaan Islamin uskonnollisen johtajan sheikki al-Islamin valtaa. Hän pyrki tekemään myös hallinnollisia uudistuksia ja vakauttamaan taloutta lisäämällä tuotantoa ja leikkaamalla kuluja, jopa niin pitkälle, että hänen aikanaan aloitettiin palatsin keittiöiden kulujen tarkkailu. Sotilaallisia uudistuksia olivat sodan aikaisesta varsinaisesta sotapalveluksesta eri syistä vapautettujen sotilaiden määrän kiinteyttäminen. Hän rakennutti laivastoa ja valmistutti valurautatykkejä sekä järjesteli janitsaarijoukot uudelleen. [1][2]
Ikävä puoli Damat Ali paššan hallinnossa oli hänen innokkuutensa ja tehokkuutensa Ahmed III:n poliittisten vastustajien vainoamisessa. Hän teloitutti luultavasti tuhansia vastustajia ja varsinkin Edirnen tapauksessa mukana olleita, joiden omaisuuden hän takavarikoi omaan käyttöönsä. [1][2]
Erottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Venäjän–Turkin sota 1710–1711
Kun Ruotsin kuningas Kaarle XII pakeni Pultavan taistelun jälkeen Osmanien valtakuntaan, Damat Ali pašša liittyi niihin, jotka kannattivat Kaarlen yritystä saada osmanit mukaan Venäjän vastaiseen sotaan. Ahmed III kuitenkin vältteli kriisiä ja pyrki neuvottelutuloksiin. Rajoittaakseen sotaa kannattavien vaikutusvaltaa Istanbulissa Ahmed erotti Damat Ali paššan 15. kesäkuuta 1710 ja nimitti tilalle Köprülüzade Damat Numan paššan. [2][1]
Hänet lähetettiin kauas Kaffan maakunnan kuvernööriksi ja hän kuoli 1711 Mytilinissä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Shaw, Stanford J. & Shaw, Ezel Kural: History of the Ottoman Empire and modern Turkey, s. 229. Cambridge University Press, 1977. ISBN 0521291631.
- ↑ a b c d e f Houtsma, Martijn Theodoor (toim.): E.J. Brill's First Encyclopaedia of Islam, 1913-1936. Brill, 1987 (1. p. 1916-36). ISBN 9004082654.
- ↑ George Finlay: The history of Greece under Othoman and Venetian domination, s. 290-292. W. Blackwood and sons, 1. painos 1856. Teoksen verkkoversio.
.svg){kind=small}
|
Edeltäjä: Baltacı Mehmet pašša |
Osmanien valtakunnan suurvisiiri 1706 – 1710 |
Seuraaja: Köprülüzade Damat Numan pašša |
| ||||||||||||||||||
