Ero sivun ”Hans Ledwinka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Täydennystä, säätöä, korjausta.
Rivi 33: Rivi 33:
== Aerodynamiikan sovellukset ==
== Aerodynamiikan sovellukset ==


[[Unkari]]lainen [[Pál Járay]] oli tutkinut [[aerodynamiikka]]a Luftschiffbau Zeppelinillä ja huomannut pisaramaisen muotoilun edut yhdistettynä ilmajäähdytteiseen takamoottoriratkaisuun. Pisaramaisuudella saavutettiin alhainen ilmanvastus sekä hyvä jäähdytys. Ledwinka oli perehtynyt Járayn työhön. Lisäksi hän tunsi opiskeluajoiltaan toisen aerodynamiikan asiantuntijan, Edmund Rumplerin, jolla on mahdollisesti ollut vaikutusta Ledwinkan työhön.<ref>[http://www.obrasmechanicos.com/tatra.html Some Notes on Tatra Cars]</ref> Tatralla alettiin miettiä sulavalinjaista sovellusta noin vuodesta [[1930]] lähtien. Mukana projektissa oli myös Hansin poika Erich Ledwinka. Vuonna [[1931]] valmistui [[Tatra V 570]] -pikkuauton prototyyppi.<ref>[http://www.autohistories.com/tatra/Tatra_history_auto3.html Autohistories, Tatra history 1933-1945]</ref> Yrityksen johdossa kuitenkin arveltiin virtaviivaisen muotoilun myyvän paremmin isommassa kokoluokassa, joten V 570 laitettiin jäihin ja aloitettiin kokonaan uusi projekti.<ref>[http://www.tatra.demon.nl/cars_history_aerodynamic.htm International streamlined Tatra site - Cars & history: Start of the aerodynamic era (1931-1933)]</ref>
[[Unkari]]lainen [[Pál Járay]] oli tutkinut [[aerodynamiikka]]a Luftschiffbau Zeppelinillä ja huomannut pisaramaisen muotoilun edut yhdistettynä ilmajäähdytteiseen takamoottoriratkaisuun. Pisaramaisuudella saavutettiin alhainen ilmanvastus sekä hyvä jäähdytys. Ledwinka oli perehtynyt Járayn työhön. Lisäksi hänen entisen työtoverinsa, Edmund Rumplerin myöhemmillä tutkielmilla on mahdollisesti ollut vaikutusta Ledwinkan työhön.<ref>[http://www.obrasmechanicos.com/tatra.html Some Notes on Tatra Cars]</ref> [[Ilmailu]]alalle suuntautunut Rumpler oli suunnitellut ensimmäisen sarjatuotantoon päässeen aerodynaamisesti muotoillun auton, [[Rumpler Tropfenwagen]]in jo [[1920-luku|1920-luvun]] alussa.<ref>[http://www.jaylenosgarage.com/your_garage/cars/6815.shtml Jay Leno's Garage - 1923 Rumpler Tropfenwagen]</ref>
Tatralla alettiin miettiä sulavalinjaista sovellusta noin vuodesta [[1930]] lähtien. Mukana projektissa oli myös Hansin poika Erich Ledwinka. Vuonna [[1931]] valmistui [[Tatra V 570]] -pikkuauton prototyyppi.<ref>[http://www.autohistories.com/tatra/Tatra_history_auto3.html Autohistories, Tatra history 1933-1945]</ref> Yrityksen johdossa kuitenkin arveltiin virtaviivaisen muotoilun myyvän paremmin isommassa kokoluokassa, joten V 570 laitettiin jäihin ja aloitettiin kokonaan uusi projekti.<ref>[http://www.tatra.demon.nl/cars_history_aerodynamic.htm International streamlined Tatra site - Cars & history: Start of the aerodynamic era (1931-1933)]</ref>


Kuluneiden vuosien aikana Ledwinka oli pitänyt tiiviisti yhteyttä entisen opiskelutoverinsa [[Ferdinand Porsche]]n kanssa, jolle oli myös kertonut laveasti projekteistaan aerodynaamisten autojen parissa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tossavainen, Kari | Otsikko = Luurankojen kaapissa? | Julkaisu = Mobilisti | Ajankohta = 2003 | Vuosikerta = | Numero = 7 | Sivut = 16 - 19 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannus Oy Mobilisti | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
Kuluneiden vuosien aikana Ledwinka oli pitänyt tiiviisti yhteyttä entisen opiskelutoverinsa [[Ferdinand Porsche]]n kanssa, jolle oli myös kertonut laveasti projekteistaan aerodynaamisten autojen parissa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tossavainen, Kari | Otsikko = Luurankojen kaapissa? | Julkaisu = Mobilisti | Ajankohta = 2003 | Vuosikerta = | Numero = 7 | Sivut = 16 - 19 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannus Oy Mobilisti | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
Rivi 46: Rivi 48:


[[Kuva:Tatra011.jpg|300 px|thumb|Tatra V855, potkurikäyttöinen lumikiituri vuodelta [[1942]].]]
[[Kuva:Tatra011.jpg|300 px|thumb|Tatra V855, potkurikäyttöinen lumikiituri vuodelta [[1942]].]]
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] puhjettua Tatra määrättiin valmistamaan sotatarvikkeita [[Wehrmacht|Saksan armeijaa]] varten. Ledwinka suunnitteli [[potkuri]]käyttöistä kulkuneuvoa [[Itärintama (toinen maailmansota)|Saksan itärintaman]] tarpeisiin.<ref>[http://www.obrasmechanicos.com/tatra.html Some Notes on Tatra Cars]</ref>
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] puhjettua Tatra määrättiin valmistamaan sotatarvikkeita [[Wehrmacht|Saksan armeijaa]] varten. Tärkein näistä oli 6×6-vetoinen maastokuorma-auto [[Tatra T111|T111]]. Ledwinka suunnitteli myös [[potkuri]]käyttöistä kulkuneuvoa [[Itärintama (toinen maailmansota)|Saksan itärintaman]] tarpeisiin.<ref>[http://www.obrasmechanicos.com/tatra.html Some Notes on Tatra Cars]</ref>


== Vankeus ==
== Vankeus ==


Sodan loputtua vuonna 1945 Ledwinkaa syytettiin natsien avustamisesta ja hänet tuomittiin kuuden vuoden vankeuteen. Ledwinka istui vankeusaikansa [[Nový Jičín]]in [[vankila]]ssa. Ledvinkaa lähestyttiin hänen vankeusaikanaan Tatran taholta, sillä heillä oli vaikeuksia uuden mallin, [[Tatraplan]]in, suunnittelussa. Tapaaminen onnistui Ledwinkan entisen esimiehen Alois Kopečnýn avulla. Tapaaminen järjestyi eräänä keskiyönä toukokuussa 1947. Ledwinka ilahtui suuresti nähdessään entiset kollegansa, insinööri Vladimír Korbelin ja muotoilija Vladimír Popelářin, saapuvan sylit täynnä piirustuksia. Ledwinka perehtyi suunnitelmiin ja kahden ja puolen tunnin neuvonpidon jälkeen hän esitti omat ehdotuksensa. Ohjeiden pohjalta laadituista prototyypeistä tuli menestys autonäyttelyssä.<ref>[http://www.tatraplan.co.uk/ Tatra 600 – Tatraplan. A Mass-Produced Teardrop Car]</ref>
Sodan loputtua vuonna 1945 Ledwinkaa syytettiin natsien avustamisesta ja hänet tuomittiin kuuden vuoden vankeuteen. Ledwinka istui vankeusaikansa [[Nový Jičín]]in [[vankila]]ssa. Ledvinkaa lähestyttiin hänen vankeusaikanaan Tatran taholta, sillä heillä oli vaikeuksia uuden mallin, [[Tatraplan]]in, suunnittelussa. Tapaaminen onnistui Ledwinkan entisen esimiehen Alois Kopečnýn avulla eräänä keskiyönä toukokuussa 1947. Ledwinka ilahtui suuresti nähdessään entiset kollegansa, insinööri Vladimír Korbelin ja muotoilija Vladimír Popelářin, saapuvan sylit täynnä piirustuksia. Ledwinka perehtyi suunnitelmiin ja kahden ja puolen tunnin neuvonpidon jälkeen hän esitti omat ehdotuksensa. Ohjeiden pohjalta laadituista prototyypeistä tuli menestys autonäyttelyssä.<ref>[http://www.tatraplan.co.uk/ Tatra 600 – Tatraplan. A Mass-Produced Teardrop Car]</ref>


== Loppuvaiheet ==
== Loppuvaiheet ==

Versio 10. kesäkuuta 2009 kello 14.55

Hans Ledwinka (14. helmikuuta 1878 Klosterneuburg, Itävalta-Unkari - 2. maaliskuuta 1967 München, Länsi-Saksa) oli autotekniikan suunnannäyttäjä ja Tatran pitkäaikainen pääsuunnittelija.

Nuoruus ja uran alku

1897 valmistettu Präsident.

Wienin lähistöllä syntynyt ja varttunut Ledwinka meni vuonna 1892 oppipojaksi enolleen Johann Zwiauerille, paikalliselle mekaanikolle ja työkalusepälle, missä hän oppi mekaniikan perusteet. Kaksi vuotta myöhemmin hän meni Wieniin opiskelemaan verstaspäälliköksi.[1] Ledwinka sai työpaikan mekaanikkona Nesselsdorfer-Wagenbau (NW) -yhtiöllä Määrin Nesseldorfissa (tšekiksi Kopřivnice).

Vuonna 1897 yritys hankki käsiinsä kaksisylinterisen Benz-merkkisen auton. Pääjohtaja Hugo Fischer von Roslerstamm päätti käynnistää projektin oman auton valmistuksesta. Tuolloin raideliikennevälinepuolella työskennellyt, 19-vuotias tekniikan opiskelija Ledwinka oli erittäin kiinnostunut hankkeesta. 1. syyskuuta Ledwinka siirtyi yrityksen juuri käynnistetylle autonvalmistusosastolle. Insinöörit Edmund Rumpler ja Sage vastasivat suunnittelusta ja Ledwinka todennäköisesti osallistui ensimmäisen prototyypin, Präsidentin valmistukseen. Auto esiteltiin Wienissä. Rumplerin ja Sagen lähdettyä yrityksestä Ledwinka joutui itse tekemään tarvittavat parannukset tuotantomallia varten. Nuoren insinööri Ledwinkan johdolla mallia valmistettiin noin kymmenen kappaletta.[2][3]

Autonsuunnittelijaksi

Vuonna 1900 valmistui Ledwinkan kokonaan itse suunnittelema automalli, Typ A, jossa oli taakse sijoitettu 2714 cm3 moottori ja jonka huippunopeus oli 40 km/h. Näitä valmistettiin 22 kappaletta. Vuonna 1902 seurasi keskimoottorinen Typ B.

Ledwinkalla tunsi epäilyksiä polttomoottoritekniikkaa kohtaan ja vaihtoi työpaikkaa 1902 työskennelläkseen höyrykoneiden parissa. Ledwinkan poissa ollessa esiteltiin useita keskimoottorisia automalleja. NW alkoi saada runsaasti kritiikkiä autoissa ilmenneiden vikojen ja moottorin hankalan huollettavuuden takia. Uudet mallit eivät tyydyttäneet asiakkaita ja myynti laski.

Vuonna 1905 NW houkutteli Ledwinkaa palaamaan ja hän suostuikin, sillä työ höyrykoneiden parissa ei ollut tyydyttänyt häntä. Ledwinka nimitettiin NW:n autonvalmistusosaston johtajaksi. Heti palattuaan hän hylkäsi kaikki vanhemmat suunnitelmat ja suunnitteli uuden automallin, Typ S:n, puhtaalta pöydältä ja salassa von Roslerstammilta. Autossa oli moderni nelisylinterinen 3308 cm3 kansiventtiilimoottori. Aikansa harkittuaan von Roslerstamm hyväksyi auton tuotantoon. Myynti alkoi taas sujua. Tuotanto tehtaalla häiriintyi pahasti vuonna 1912 vallinneen 23 viikon mittaisen lakon takia, mutta muuten yrityksen autonvalmistus kasvoi vuoteen 1915 ja von Roslerstammin eläköitymiseen asti. Kasvanut tuotanto vaati uusia investointeja tehdasrakennuksiin, mutta yrityksen uusi pääjohtaja Erhard Kobel käytti siihen tarkoitukseen varatut rahat raideliikennevälinepuolen laajennukseen. Turhautunut Ledwinka jätti yrityksen ja siirtyi tällä kertaa Steyrin palvelukseen.[4][5]

Lyhyt ura Steyrilla

Hans Ledwinka aloitti työnsä Steyrilla Ensimmäisen maailmansodan keskellä syyskuussa 1917. Hän rakensi yrityksen ensimmäisen auton prototyypin, Steyr Typ 1:n. Sarjatuotanto alkoi vuonna 1920, mikä oli hyvä saavutus pula-ajan keskellä. Pian esiteltiin Typ II sekä kuorma-auto Typ III. Typ IV oli jälleen henkilöauto, parannettu versio mallista Typ II.[6]

Vuonna 1921 Ledwinka palasi takaisin NW:lle joka oli jäänyt juuri itsenäistyneen Tšekkoslovakian puolelle. Yrityksen nimeksi oli tällä välin vaihtunut Kopřivnice Vozovka ja sen valmistamien autojen nimeksi oli tullut Tatra. Kobel oli lähtenyt ja uudeksi pääjohtajaksi oli nimitetty Leopold Pasching.

Tatra T11 - ensimmäinen myyntimenestys

Tatra T11.

Ledwinka halusi toteuttaa ajatuksensa pienestä ja edullisesta kansanautosta - idea, jonka Steyr oli torjunut. Suunnitteluprojektin tuloksena valmistui vuonna 1923 pikkuauto Tatra T11. Autossa oli taka-akselin erillisjousitus. Voimanlähteenä oli ilmajäähdytteinen, 14-hevosvoimainen ja 1,06-litrainen kaksisylinterinen moottori. Merkittävintä autossa oli Ledwinkan uusi innovaatio, keskusputkirunko. Tämän avulla autosta oli saatu erittäin kevyt, omapaino oli vain 700 kg. Siksi sen huippunopeus oli peräti 90 km/h. Kaiken lisäksi auto oli onnistuneesti muotoiltu ja se saavuttikin suuren suosion Stuttgartin autonäyttelyssä 1924.[7][8]

T11-mallista tuli todellinen myyntimenestys, sillä niitä valmistui 3500 kappaletta vuoteen 1926 mennessä, jolloin sen korvasi parannettu versio T12. Tätä valmistettiin vuoteen 1933 mennessä yli 7500.

Ledwinka kohosi Tatran tekniseksi johtajaksi 1920-luvulla. Pikkuautojen ohella tänä aikana tehtiin loisteliaampiakin autoja, kuten T17 ja T30. 1930-luvun alun isot Tatrat olivat melko tavanomaisia aikakautensa tuotteita.

Aerodynamiikan sovellukset

Unkarilainen Pál Járay oli tutkinut aerodynamiikkaa Luftschiffbau Zeppelinillä ja huomannut pisaramaisen muotoilun edut yhdistettynä ilmajäähdytteiseen takamoottoriratkaisuun. Pisaramaisuudella saavutettiin alhainen ilmanvastus sekä hyvä jäähdytys. Ledwinka oli perehtynyt Járayn työhön. Lisäksi hänen entisen työtoverinsa, Edmund Rumplerin myöhemmillä tutkielmilla on mahdollisesti ollut vaikutusta Ledwinkan työhön.[9] Ilmailualalle suuntautunut Rumpler oli suunnitellut ensimmäisen sarjatuotantoon päässeen aerodynaamisesti muotoillun auton, Rumpler Tropfenwagenin jo 1920-luvun alussa.[10]

Tatralla alettiin miettiä sulavalinjaista sovellusta noin vuodesta 1930 lähtien. Mukana projektissa oli myös Hansin poika Erich Ledwinka. Vuonna 1931 valmistui Tatra V 570 -pikkuauton prototyyppi.[11] Yrityksen johdossa kuitenkin arveltiin virtaviivaisen muotoilun myyvän paremmin isommassa kokoluokassa, joten V 570 laitettiin jäihin ja aloitettiin kokonaan uusi projekti.[12]

Kuluneiden vuosien aikana Ledwinka oli pitänyt tiiviisti yhteyttä entisen opiskelutoverinsa Ferdinand Porschen kanssa, jolle oli myös kertonut laveasti projekteistaan aerodynaamisten autojen parissa.[13]

Tatra T77

5. maaliskuuta 1934 esiteltiin uusi Tatra T77. Auto oli todellinen sensaatio virtaviivaisine muotoineen. Autoon oli sijoitettu moottori taakse Járayn oppien mukaisesti ja katon takaosaa hallitsi iso evä jonka tehtävä oli toimia vakauttajana sivutuulessa. Auto kulki yli 150 km/h V8-moottorinsa voimalla. Ledwinka ei ollut täysin tyytyväinen erittäin takapainoisen T77:n ajo-ominaisuuksiin, ja niinpä sitä seurasi pian parannettu versio T87.[14] T87:n painoa oli saatu vähennettyä yli 400 kilogrammalla ja ajokäytöstä oli vakautettu lyhentämällä akseliväliä. T87:stä tuli Ledwinkan "lempilapsi".[15]

Hans ja Erich Ledwinka olivat kehittäneet myös pienempää ja yksinkertaisempaa autoa, Tatra T97:ää. Sen ensiesittely tapahtui 1936. Samalla Ferdinand Porsche oli suunnitellut kansallissosialistisen Saksan toimeksiannosta omaa kansanautokonseptiaan KdF-Wagenia. Kun Porschen projekti alkoi olla hahmottunut, Tatralla havaittiin KdF-Wagenin rikkovan sen patentteja vastaan. Porsche myönsikin jälkeen päin 'kurkkineensa Tatran uusia suunnitelmia Ledwinkan olan ylitse'. Saksa ratkaisi patenttikiistan samalla kun miehitti Tšekkoslovakian Sudeettialueet missä Tatran tehdaskin sijaitsi. Pian T97:n valmistus määrättiin lopetettavaksi.[16]

Toinen maailmansota

Tatra V855, potkurikäyttöinen lumikiituri vuodelta 1942.

Toisen maailmansodan puhjettua Tatra määrättiin valmistamaan sotatarvikkeita Saksan armeijaa varten. Tärkein näistä oli 6×6-vetoinen maastokuorma-auto T111. Ledwinka suunnitteli myös potkurikäyttöistä kulkuneuvoa Saksan itärintaman tarpeisiin.[17]

Vankeus

Sodan loputtua vuonna 1945 Ledwinkaa syytettiin natsien avustamisesta ja hänet tuomittiin kuuden vuoden vankeuteen. Ledwinka istui vankeusaikansa Nový Jičínin vankilassa. Ledvinkaa lähestyttiin hänen vankeusaikanaan Tatran taholta, sillä heillä oli vaikeuksia uuden mallin, Tatraplanin, suunnittelussa. Tapaaminen onnistui Ledwinkan entisen esimiehen Alois Kopečnýn avulla eräänä keskiyönä toukokuussa 1947. Ledwinka ilahtui suuresti nähdessään entiset kollegansa, insinööri Vladimír Korbelin ja muotoilija Vladimír Popelářin, saapuvan sylit täynnä piirustuksia. Ledwinka perehtyi suunnitelmiin ja kahden ja puolen tunnin neuvonpidon jälkeen hän esitti omat ehdotuksensa. Ohjeiden pohjalta laadituista prototyypeistä tuli menestys autonäyttelyssä.[18]

Loppuvaiheet

Vapauduttuaan vuonna 1951 Ledwinkaa pyydettiin takaisin Tatralle mutta hän kieltäytyi[19] ja muutti Wieniin. Hän toimi erilaisissa autoteollisuuden konsultointitehtävissä; hänen asiakkaanaan oli muun muassa Bosch. Ledwinka muutti Müncheniin missä kuoli 1967.[20]

Viitteet