Ero sivun ”Lasiharmonikka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: cs:Skleněná harmonika |
|||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
*[http://www.youtube.com/profile_videos?user=theondes&p=v A large choice of glassharmonica videos (solo, orchestra, chamber music from classical to pop music collaboration: [[Gorillaz]], [[Tom Waits]], [[Mozart]], [[Sombach]]...) played by [[Thomas Bloch]] ] |
|||
* [http://www.thomasbloch.net Thomas Bloch's website, a prominent glassharmonica player (also ondes Martenot and cristal Baschet) - facts, videos, pictures, biography, discography, contact...] |
|||
* [http://www.thebakken.org/exhibits/mesmer/glass-armonica.htm Display of glass armonica at The Bakken Library and Museum] {{en}} |
* [http://www.thebakken.org/exhibits/mesmer/glass-armonica.htm Display of glass armonica at The Bakken Library and Museum] {{en}} |
||
* [http://www.crystalisa.com/content/samples.html Hear the Glass Armonica] History, articles {{en}} |
* [http://www.crystalisa.com/content/samples.html Hear the Glass Armonica] History, articles {{en}} |
Versio 14. tammikuuta 2009 kello 15.28
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Lasiharmonikka (italian sanasta armonia, suom. yläsävel) on soitin, jossa on pyöreitä lasisia renkaan muotoisia osia. Ääni syntyy, kun kellomaiset renkaat pyörivät ja niitä sivellään märillä sormilla. Lasiharmonikan ääni on hento. Ääni on dokumentoitu renessanssiajalla: Galileo huomioi ilmiön kuten myös Athanasius Kircher.
Lasiharmonikan ääni
Lasiharmonikan hauras äänenlaatu johtuu ihmisen tavasta aistia äänialaa. Yli 4000 Hz:n taajuudet erottelevat vasemman ja oikean korvan äänet ja edelleen suuntia ja paikallistaa äänilähteen. Alle 1000 hertsin taajuiset vaihe-erot suuntivat ääntä korviimme tulevissa äänissä. Tärkein lasiharmonikan äänenvärin muodostuminen syntyy 1000–4000 Hz taajuusalueella. Aivot eivät ole täysin varmoja äänilähteen sijainnista eikä siitä, millainen äänilähde äänen on synnyttänyt.[1]
Teoksia
Muun muassa Mozart, Hasse, Carl Philipp Emanuel Bach, Beethoven, Donizetti ja Richard Strauss ovat luoneet teoksia lasiharmonikalle. Uudempaa musiikkia sille ovat säveltäneet esimerkiksi Jan Erik Mikalsen, Regis Campo, Etienne Rolin, Philippe Sarde, Damon Albarn, Michel Redolfi, Cyril Morin, Stefano Giannott.
Eurooppalaiset monarkit nauttivat lasiharmonikkamusiikista ja jopa Marie Antoinette on ottanut lasiharmonikkatunteja Marianne Daviesin lapsena. Yksi tunnetuimmista lasiharmonikkakappaleista on Tšaikovskin baletin Pähkinänsärkijän kappale "Makeishaltijattaren tanssi". Ensimmäiset nuotit oli kirjoitettu lasiharmonikalle, mutta hän muutti ne vastikään keksitylle celestalle ennen ensi-iltaa vuonna 1892. Säveltäjä Camille Saint-Saëns käytti tätä soitinta kappaleessaan "eläinten karnevaali" (osissa 7 ja 14).
Lähteet
Aiheesta muualla
- A large choice of glassharmonica videos (solo, orchestra, chamber music from classical to pop music collaboration: Gorillaz, Tom Waits, Mozart, Sombach...) played by Thomas Bloch
- Thomas Bloch's website, a prominent glassharmonica player (also ondes Martenot and cristal Baschet) - facts, videos, pictures, biography, discography, contact...
- Display of glass armonica at The Bakken Library and Museum (englanniksi)
- Hear the Glass Armonica History, articles (englanniksi)
- Articles (with citations) about the armonica by William Zeitler (englanniksi)
- The Glass Harmonica A history by Thomas Bloch (englanniksi)
- Play the armonica Interactive version of playing the armonica. (englanniksi)
- The World of Glass Music (englanniksi) (saksaksi)
- Bizbash Water Glasses (englanniksi)
- Hear excerpt from Weeps and Ghosts for Glass Harmonica and String Quartet by Jan Erik Mikalsen. New piece dedicated to and performed by Thomas Bloch. (englanniksi)
- Dennis James interview (englanniksi)