Zhu De

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zhu De

Zhū Dé (朱德; Kunnianimi: Yùjiē 玉阶) (joulukuu 1886 - 6. heinäkuuta 1976) oli kiinalainen kommunistisen puolueen sotilasjohtaja ja valtiomies.

Hän syntyi Sichuanin provinssissa ja aloitti uransa palkkasoturina Lounais-Kiinan sotapäälliköiden armeijoissa. Näinä vuosina hän kehitti himon jalkavaimoihin ja riippuvuuden oopiumiinlähde?, mutta 1920-luvun alussa hän luopui entisistä paheistaan, muutti ulkomaille opiskellakseen sotatieteitä Saksassa ja palasi Kiinaan palvelemaan Sun Yat-senin Guomindang-armeijan koulutusrykmentissä.

Vuonna 1922 Zhu liittyi salaa Kiinan kommunistiseen puolueeseen Zhou Enlain avustuksella. Zhu ja Mao Zedongin läheinen suhde alkoi epäonnistuneen Nanchangin kansannousun aikana vuonna 1927, kun molemmat miehet pakenivat Chingkangin vuorille välttääkseen joukkojensa täydellisen tuhon. Näistä vaatimattomista alkutekijöistä Mao ja Zhu rakensivat puna-armeijan taitavaksi sissiryhmittymäksi, joka varmistivat ja laajensivat kommunistien hallitsemia alueita. Zhu'n rohkeus ja taito johtaa näitä miehiä tekivät hänestä suunnattoman arvovallan perikuvan ja paikallinen väestö kuvaili hänelle yliluonnollisia voimialähde?.

Pitkän marssin aikana Zhu De ja Zhang Guodao johtivat Puna-armeijan "läntistä kolonnaa", joka hädin tuskin selvisi perääntymisestä Sichuanin provinssin lävitse. Ya'nanissa Zhu ohjasi puna-armeijan uudelleenrakentamista Maon poliittisen ohjauksen avulla ja Kiinan-Japanin sodan (1937-1945) aikana hän piti hallussaan puna-armeijan ylipäällikön virkaa. Vuoden 1949 jälkeen Zhu nimettiin Kansan vapautusarmeijan ylipäälliköksi ja kommunistisen puolueen varapuheenjohtajaksi. Hän pysyi kuuluna ja kunnioitettuna valtiopäämiehenä kuolemaansa saakka heinäkuussa 1976, jolloin hän oli toiminut Kiinan kansankongressin puheenjohtajana vuodesta 1959 lähtien.