Yang Kaihui

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yang Kaihui

Yang Kaihui (pinyin: Yáng Kāihuì, perinteiset merkit: 楊開慧, yksinkertaistetut merkit: 杨开慧, kohteliaisuusnimi: Yúnjǐn 云锦; 190114. marraskuuta 1930) oli Mao Zedongin toinen vaimo vuodesta 1920 vuoteen 1927.

Yang syntyi Banchangin kylään, Changshassa Hu'nanin maakunnassa Kiinassa. Hänen isänsä oli Yang Changji, Hunanin yhteiskoulun johtaja. Mao opiskeli kyseisessä koulussa, ja Changji olikin yksi Maon suosikkiopettajista. Myös Yang Changji arvosti Maoa, jota piti ”harvinaisena lahjakkuutena Kiinassa”. Enteellisesti Changji uskoi, että ”Maolla on suuri tulevaisuus edessään”[1]. Kaihuita pidettiin hyvin kauniina ja viehättävänä nuorena naisena, ja Mao rakastui tähän kovasti. Myöhemmin myös Kaihui alkoi antaa vastakaikua Maolle, ja pari meni naimisiin 1920. Mao oli tuolloin 26, Yang Kaihui 17.

Avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yangin isä kuoli tammikuussa 1920. Tämän jälkeen Mao ja Yang asuivat yhdessä koulussa, jonka rehtori Mao oli. He eivät kuitenkaan olleet naimisissa, ja Mao petti Yangia usein muiden naisten kanssa. Mao ja Yang menivät naimisiin vuoden 1920 lopulla ja muuttivat lopullisesti asumaan yhteen. Koska Mao ja Yang eivät menneet perinteisten rituaalien mukaan naimisiin eikä avioliittoja tuolloin Kiinassa yleensä rekisteröity, ei liitosta ole virallista todistusta. Tapahtui myös sellainen välikohtaus, että Maon seinänaapuri valitti pariskunnan metelöivistä sänkypuuhista. Koulussa oli sääntö, jonka mukaan opettajien vaimot eivät saaneet yöpyä rakennuksessa. Mao oli kuitenkin koulun rehtori ja muutti sääntöä[2].

1921 Yang liittyi Kiinan kommunistiseen puolueeseen ja oli myös innokas feministi[3]. Samoihin aikoihin Kaihui erotettiin koulustaan avioitumisen vuoksi. Lokakuussa 1921 Yang ja Mao muuttivat omaan kotiin. Talo toimi myös kommunistisen puolueen Kiinan kommunistisen puolueen Hunanin osaston toimistona.

Yangin ja Maon avioliitossa ei tapahtunut varsinaista virallista eroa, mutta avioliitto päättyi käytännössä, kun Mao joutui lähtemään Changshasta Kiinan sisällissodan vuoksi ja meni myöhemmin naimisiin He Zizhenin kanssa. Yangin ja Maon avioliitosta syntyi kolme lasta, joista nuorin kuoli lapsena. Toiseksi nuorin, Mao Anqing, oli kehitysvammainen. Mao Anying, joka oli vanhin lapsi, kuoli Korean sodassa.

Teloitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Mao hiljalleen kohosi Kiinan puna-armeijassa merkittäväksi komentajaksi, myös hänen vaimonsa joutui vaaraan. Yang ymmärsi tämän, sillä monia kommunistijohtajien vaimoja oli murhattu kansallismielisten toimesta. Kun Zhu Den vaimo 7. maaliskuuta 1929 teloitettiin, Yang huolestui entisestään ja harkitsi lapsiensa lähettämistä serkulleen hoitoon. Serkku kuitenkin teloitettiin muutamia kuukausia tämän jälkeen[4]. Yang itse pidätettiin 24. lokakuuta. Hänelle tarjottiin tilaisuutta vapautua, mikäli hän julkisesti tuomitsisi miehensä ja tämän puolueen. Yang kuitenkin kieltäytyi, ja hänet teloitettiin 14. marraskuuta. Kansallismielinen Tasavallan päivälehti kirjoitti: ”Mao Zedongin vaimo teloitettiin eilen – kaikki taputtivat käsiään ja hurrasivat tyytyväisinä”[5]. Yangin ampumisen jälkeen teloituskomppania söi ruokaa parakissa. Paikalle tuli kuitenkin tieto, että Yang oli yhä elossa, ja kun teloitusryhmä tuli paikalle, sen jäsenet näkivät, että Yang oli tuskissaan kaivanut käsillään maata.

Yangin sukulaiset hautasivat Yangin hänen lapsuudenkotinsa alueelle.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jung Chan & Jon Halliday: Mao. ISBN 951-1-13168-0 – sivu 40
  2. Jung Chan & Jon Halliday: Mao. ISBN 951-1-13168-0 – sivu 42
  3. Jung Chan & Jon Halliday: Mao. ISBN 951-1-13168-0 – sivu 43
  4. Jung Chan & Jon Halliday: Mao. ISBN 951-1-13168-0 – sivu 116
  5. Jung Chan & Jon Halliday: Mao. ISBN 951-1-13168-0 – sivu 108