Yökaktukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yökaktukset
Yönkuningatar (Selenicereus grandiflorus)
Yönkuningatar (Selenicereus grandiflorus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Tribus: Hylocereeae[1]
Suku: Selenicereus
(Berger) Britt. & Rose, 1909
Lajit [2]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Yökaktukset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Yökaktukset Commonsissa

Yökaktukset (Selenicereus) on huonosti määritelty kaktuskasvien suku. Suvun lajeja esiintyy luontaisesti Keski-Amerikassa, Länsi-Intiassa sekä pohjoisessa Etelä-Amerikassa.

Yökaktuksille on annettu tieteellinen nimi Selenicereus antiikinkreikkalaisen kuun jumalattaren Selenen mukaan johtuen suvun lajien tavasta kukkia yöllä.

Yökaktukset kiipeilevät pitkin puiden runkoja ja kasvattavat ilmajuuria. Lehtien areolit voivat olla joko piikittömät tai piikikkäät. Yökaktuksien kukat ovat kooltaan suuria lajista riippuen 12–38 cm pitkiä. Kukat aukeavat yöllä ja kestävät vain yhden päivän. Niitä pölyttävät yöllä lentävät perhoset ja harvemmin lepakot.

Huonekasvina kasvatetaan tavallisimmin yönkuningatarta (Selenicereus grandiflorus), jonka kukat ovat kermanvalkoisia ja vaniljantuoksuisia. Kasvupaikan tulisi olla lämmin ja valoisa [1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kaktukset Puutarha.net. Viitattu 20. heinäkuuta 2007.
  2. Itis Standard Retort page:Selenicereus Itis. Viitattu 20. heinäkuuta 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.