Yönkuningatar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yönkuningatar
Selenicereus grandiflorus subsp. grandiflorus
Selenicereus grandiflorus subsp. grandiflorus
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Tribus: Hylocereeae[1]
Suku: Yökaktukset Selenicereus
Laji: Yönkuningatar Selenicereus grandiflorus
Kaksiosainen nimi
Selenicereus grandiflorus
(L.) Britt.&Rose, 1909[2]
Alalajit
  • subsp. donkelaari
  • subsp. grandiflorus
  • subsp. hondurensis
  • subsp. lautneri
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Yönkuningatar Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Yönkuningatar Commonsissa

Yönkuningatar[3] (Selenicereus grandiflorus) on Karibialta ja Väli-Amerikasta kotoisin oleva kaktuskasvien heimon yökaktuksiin kuuluva mehikasvi. Laji on viljelyssä harvinainen sillä useimmat yönkuningattarina viljellyistä kasveista ovat oikeammin lajia yönprinsessa (Selenicereus pteranthus) tai hybridejä.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on hyvin muunteleva. Kiipeilevät tai roikkuvat, joskus maatapitkin ryömivät 13 senttimetriä paksut varret kasvavat jopa 10 metriä pitkiksi. Särmiä tavallisimmin 7–8, joskus vähemmän tai enemmän. Naulamaiset piikit ovat tavallisimmin 4–12 millimetriä pitkiä, joskus lyhyempiä. Areoleista kasvaa valkeaa tai kellertävää villaa. Lajityypillistä on piikkien putoaminen vanhoista varsista. Laji kukkii vain öisin ja kukin kukka on auki ainoastaan yhden yön. Kukat ovat 18–25 senttimetriä pitkiä ja 15–20 cm leveitä. Kukkaperät ovat karvaisia ja piikikkäitä. Teriön ulommat lehdet vaihtelevat keltaisesta pronssin- tai lohenväriseen, sisemmät puhtaan valkoiset. Tuoksu muistuttaa usein vaniljan tai appelsiininkukkaa, joidenkin mukaan valkonarsissin (Narcissus poëticus) tuoksua. Syötävä hedelmä on punainen, pyöreä, karvainen ja piikikäs.

Alalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selenicereus grandiflorus subsp. hondurensis

Lajista erotetaan neljä alalajia:

  • subsp. donkelaari (Salm-Dyck) Ralf Bauer – Mexicon Yucuanista. Karvat rungonmyötäisiä.
  • subsp. grandiflorus – Suurilla osilla levinneisyysaluettaan. Areoleissa vain lyhyttä karvaa.
  • subsp. hondurensis (K.Schum. ex Weing.) Ralf Bauer – Keski-Amerikasta. Huomattavan karvaiset rungot.
  • subsp. lautneri Ralf Bauer – Mexico. Areolit särmillä pienillä nyppylöillä.

Samantapaiset lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji muistuttaa S. pteranthusta, mutta eroaa särmien lukumäärältään ja piikeiltään. yönkuningattarella on tavallisimmin 7–8 särmää ja usein vanhemmista rungoista irtoavat 4–12 mm pitkät piikit. S. pteranthuksella puolestaan särmiä on 4–5 ja lyhyet 1–2 mm mustat, alaosasta leveämmät piikit pysyvät kiinni vanhemmissakin rungoissa. Kukat ovat lähestulkoon identtisiä eikä niitä voida käyttää lajinmääritykseen. Toinen melko tavallinen laji, Selenicereus coniflorus, on kuin S. pteranthus mutta pidemmillä, usein 1,5 cm pitkillä piikeillä. S. coniflorus on luultavasti edellä mainittujen lajien hybridi.

Ilmeisesti jopa muita yöllä kukkivia kaktuslajeja, kuten tuoksulehtikaktusta[4] (Epiphyllum oxypetalum) tai punaista pitaijaa (Hylocereus undatus), kutsutaan joskus yönkuningattariksi.

Yönkuningatarta käytetään homeopatiassa ja sitä on pidetty myös lemmenrohtona.

Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on melko helppohoitoinen, viihtyy lämpimämmässä kuin S. pteranthus. Mullan tulee olla humuspitoista ja läpäisevää. Kesäaikaan kastellaan runsaastikin, talvella multa on pidettävä kuivana. Talvella pidettävä viileässä, noin 12–15°C on sopiva. Lämpötilanvaihtelut yön ja päivän välillä ovat eduksi kunhan lämpötila ei laske alle 8 celsiusasteen. Liian lämpimässä talvehtiminen estää kukinnan. Aurinkoinen tai hieman varjostettu kasvupaikka on sopivin. Keväällä aurinkoinen paikka on tärkeä valon stimuloidessa kasvia kukkimaan. Varsien punertuminen auringossa on tavallista luonnossakin eikä ole kasville vahingollista.

Synonyymit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellisen nimen synonyymeistä katso Selenicereus grandiflorus Wikispeciesissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaktukset Puutarha.net.
  2. The Cactus Family, Edward F.AndersonISBN 0-88192-498-9
  3. Puutarha.net kasvikortti (suom. nimen lähde)
  4. Puutarha.net kasvikortti (suom. nimen lähde)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Nattens drottning (växt)