Metsäkaktukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metsäkaktukset
Hylocereus undulatus
Hylocereus undulatus
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Suku: Hylocereus
(Berger) Britt. & Rose, 1920
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Metsäkaktukset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Metsäkaktukset Commonsissa

Metsäkaktukset[1] (Hylocereus) on huonosti tunnettu suku kaktuksia, jotka kukkivat öisin, sillä lepakot ovat niiden tyypillisiä pölyttäjiä.[2]

Suvun lajit muistuttavat läheisesti yökaktuksia (Selenicereus), ja jotkut lajit tunnetaankin myös Selenicereus-nimellä. Esiintymisalue on laaja kattaen trooppisen Keski-Amerikan, Etelä-Amerikan pohjoisosat sekä Karibianmeren saaria. Lajit ovat nopeakasvuisia ja useimmat myös vanhemmiten varsin suurikokoisia epifyyttejä. Kukat ovat erittäin kookkaita, yleensä 20–30 senttimetriä pitkiä (H. megalanthuksella jopa 38 cm). Hedelmät ovat syötäviä.

Suvun tärkeimpiä lajeja kasvatetaan Suomessakin usein myytävien hedelmien vuoksi. Erityisesti Kaakkois-Aasiassa viljeltävän Hylocereus undulatuksen hedelmä tunnetaan punaisena pitahayana. Keltaisen pitahayan nimellä puolestaan myydään Hylocereus megalanthuksen hedelmiä.

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.