Vladimir Salnikov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vladimir Valerjevitš Salnikov, 2010
Mitalit
Maa:  Neuvostoliitto
Miesten uinti
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Moskova 1980 400 m vu
Kultaa Kultaa Moskova 1980 1 500 m vu
Kultaa Kultaa Moskova 1980 4 × 200 m vu
Kultaa Kultaa Soul 1988 1 500 m vu

Vladimir Valerjevitš Salnikov (ven. Владимир Валерьевич Сальников, s. 21. toukokuuta 1960 Leningrad, Neuvostoliitto) on venäläinen uimari, joka teki urallaan 12 maailmanennätystä 400, 800 ja 1 500 metrin vapaauinneissa. Swimming World Magazine nimesi Salnikovin vuoden 1982 miesuimariksi.

Merikapteenin poika Salnikov aloitti uimisen 7-vuotiaana, ja pian hän aloitti säännöllisen harjoittelun valmennuksessa. Hän oli mukana 16-vuotiaana Montrealin olympialaisissa 1976 ja teki 1 500 metrin vapaauinnissa Euroopan-ennätyksen mutta jäi viidenneksi. Samalla matkalla vuoden 1977 EM-kisoissa hän voitti kultaa. MM-kilpailuissa 1978 Berliinissä hän voitti kultaa sekä 400 metrin vapaauinnissa (ME-ajalla) että 1 500 metrin vapaauinnissa. Vuotta myöhemmin hän ui ensimmäisenä ihmisenä 800 metrin vapaauinnin alle 8 minuutin.

Moskovan olympialaisissa 1980 Salnikov voitti kolme kultaa: 1 500 metrin vapaauinnissa uiden matkan ensimmäisenä alle 15 minuutin, aikaan 14.58,27, sekä 400 metrin vapaauinnissa ja 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä.[1] EM-kilpailuissa 1981 hän voitti 1 500 metrillä kultaa ja sijoittui 400 metrillä hopealle 0,14 sekuntia Jugoslavian Borut Petrićille hävinneenä.[2] MM-kilpailuissa 1982 Salnikov puolusti menestyksekkäästi 400 ja 1 500 metrin maailmanmestaruuksiaan.[3] Vuonna 1983 hän ui 1 500 metrin vapaauinnissa uuden maailmanennätyksen 14.54,76, mikä säilyi rikkomattomana vuoteen 1991 saakka[4], sekä voitti EM-kilpailuissa kultaa 400 ja 1 500 metrin vapaauinnissa (hopeamitalisti Petrić hävisi hänelle lyhyemmällä matkalla 2,16 ja pidemmällä 5,70 sekuntia)[5].

Neuvostoliiton boikotin takia Salnikov ei päässyt puolustamaan olympiavoittojaan Los Angelesiin 1984. Vuonna 1986 hän ui 800 metrin vapaauinnissa uuden maailmanennätyksen mutta häntä pidettiin vuonna 1988, 28-vuotiaana, liian vanhana pärjäämään Soulin olympialaisissa. Soulissa Salnikov kuitenkin voitti vanhoilla päivillään kultaa 1 500 metrillä[6] ja hänestä tuli uinnin vanhin olympiavoittaja 56 vuoteen.

Ennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1 500 metrin vapaauinti: 14.54,76
  • 800 metrin vapaauinti: 7.50,64
  • 400 metrin vapaauinti: 3.48,32

Arvokisamitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olympialaiset: 4 kultaa
  • Maailmanmestaruuskilpailut: 4 kultaa
  • Euroopan mestaruuskilpailut: 4 kultaa, 1 hopea

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 2: 1979–80, s. 73, 106–107. Oy Scandia Kirjat Ab, 1980. ISBN 951-9466-25-8.
  2. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 3: 1980–81, s. 268. Oy Scandia Kirjat Ab, 1981. ISBN 951-9466-28-2.
  3. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 4: 1981–82, s. 264. Oy Scandia Kirjat Ab, 1982. ISBN 951-9466-32-0.
  4. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 13, s. 52. Spartakus Oy, 1992. ISBN 951-96269-2-1.
  5. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 5, s. 321. Oy Scandia Kirjat Ab, 1983. ISBN 951-9466-36-3.
  6. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 10, s. 82. Sporttikustannus Oy, 1989. ISBN 951-8920-07-9.