Viljo Pällo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viljo Pällo (12. maaliskuuta 1916 Terijoki13. lokakuuta 1995) oli suomalainen yleisurheilija, jonka päälaji oli 110 metrin aitajuoksu. Hän edusti Inkeroisten Terhoa, Inkeroisten Vihuria, Tampereen Pyrintöä ja Mikkelin Kilpa-Veikkoja. Hän oli pituudeltaan 185 cm.[1]

Pällo voitti 110 metrin aitajuoksun Suomen-mestaruuden Helsingissä 1942 ajalla 15,7. Hän sai samaassa lajissa SM-hopeaa 1939 ja 1943. 200 metrin aitajuoksussa hän saavutti SM-pronssia 1938 ennätyksellään 26,0. Hän sijoittui SM-kisoissa lisäksi parhaimmillaan viidenneksi sekä 400 metrin aitajuoksussa 1936 että kymmenottelussa 1937 ennätyksellään 5558 pistettä.[1]

Pällo edusti Suomea kolme kertaa maaottelussa 110 metrin aitajuoksussa. Hän voitti maaottelujuoksun Kouvolassa 1939 ajalla 15,3.[1]

Pällo teki 110 metrin aitajuoksuennätyksensä 14,9 Kouvolassa 6. elokuuta 1939. 400 metrin aitajuoksussa hänen ennätyksensä oli 59,0 (1937).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Viljo Pällo Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).