Viinipullo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Punaviinipulloja

Viinipullo on yleensä lasista tehty viinin säilytykseen ja suojaamiseen tarkoitettu pullo.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiniä säilytettiin lasiastioissa satunnaisesti jo antiikin Roomassa. Varta vasten viinin säilytykseen ja kuljetukseen suunnitellut pullot otettiin käyttöön 1300-luvulla. Hauraan pullon suojana käytettiin aluksi niinipunoksia. Vuonna 1640 Newcastlessa, Englannissa kehitettiin kestävä viinipullo. [1]

Materiaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasi soveltuu hyvin viinipullon materiaaliksi, sillä se on kestävää, eikä se vaikuta viinin makuun. Vihreä tai ruskea lasi suojaa viiniä ultraviolettisäteilyltä, joka tuhoaa viinin tanniineja. Lasinen viinipullo kestää –15...+80 asteen lämpötiloja. Lasipullot voidaan myös kierrättää.[1]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi viinipullot olivat pisaranmuotoisia, mutta 1800-luvulla pullojen muoto muuttui nykyisenkaltaiseksi pitkäksi ja kapeaksi pinoamisen helpottamiseksi. Vanhoja viinejä säilytetään usein jyrkkäharteisissa pulloissa, jotta pulloon ajan myötä muodostuva sakka ei valuisi lasiin. Viinipullon pohjassa on yleensä kuoppa, johon peukalo laitetaan viiniä kaadettaessa.[2]

Viinipullon kapea kaula suojaa viiniä hapettumiselta vähentämällä viinin kosketuspintaa ilman kanssa. Se mahdollistaa myös korkin käytön pullon sulkemiseen. Luonnonkorkillinen viinipullo avataan korkkiruuvilla. Joskus viinipullon kaulan suussa käytetään lisäksi kapselia. [1]

Koot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin viinipullon tilavuus on 0,750 litraa. 1,5 litran kokoinen pullo on nimeltään magnum, jossa samppanjaa yleensä säilytetään. Samppanja tarvitsee myös paksuseinäisen pullon, joka kestää pullon sisälle kehittyvän paineen. Makeita jälkiruokaviinejä kuten tokajia tai sherrya säilytetään joskus puolen litran pulloissa.[2]

Viinipullojen kokotaulukko
Pullon nimi Shampanja Bordeaux Bourgogne Tilavuus
litraa
Picolo ¼ n/a n/a 0,1875
Chopine n/a n/a 0,250
Demi ½ ½ ½ 0,375
Standard 1 1 1 0,750
Magnum 2 2 2 1,5
Marie Jeanne n/a 3 n/a 2,25
Dubbel Magnum n/a 4 n/a 3,0
Jeroboam 4 6 4 3,0/4,5
Rehoboam 6 n/a 6 4,5
Imperial n/a 8 n/a 6,0
Methuselah 8 n/a 8 6,0
Salmanazar 12 n/a 12 9,0
Balthazar 16 16 16 12,0
Nebuchadnezzar 20 20 20 15,0
Melchior 24 24 24 18,0
Solomon 27 n/a n/a 20,0
Sovereign 33⅓ n/a n/a 25,0
Primat 36 n/a n/a 27,0
Melchizedek 40 n/a n/a 30,0
Viinipullon etiketti

Etiketit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinipullon etuetiketin sisältö on tarkkaan säännelty, ja siinä lukee viinin nimi, vuosikerta, tuottaja ja viljelyalue. Lisäksi viinin alkoholipitoisuus ilmoitetaan etiketissä puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pullon tilavuus senttilitroina (cl).[1]

Takaetiketin sisältö on vapaampi kuin etuetiketin, ja siinä on usein viinin ruoka- ja tarjoilusuosituksia, tai tarkempaa tietoa rypälelajikkeesta tai viinin valmistuksesta.[1]

Euroopan ulkopuolelta tulevien eli Uuden maailman viinien etiketit on suunniteltu kuluttajalähtöisemmin kuin ranskalaisten viinien etiketit, jotka joudutaan tiukkojen säännösten vuoksi tekemään tuotelähtöisesti. Tutkimusten mukaan kuluttaja nojaa usein pullon etiketin antamaan tietoon, ja ranskalaisviinien etiketit nähdäänkin usein vaikeaselkoisina ja puuttellisina. Uuden maailman viinejä hyödyttää se, että niissä käytetty lajike kerrotaan etiketissä, sillä rypälelajikkeella on kuluttajille paljon merkitystä viinin valinnassa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Priewe, Jens: Viinin aika, s. 10–11. Karisto, 2001. ISBN 951-23-4205-7.
  2. a b Virkki, Juha: Viisastu viinistä, s. 35–37. Atena Kustannus, 2010. ISBN 978-951-796-660-3.
  3. Mäkelä, Niina: Global Wine Market in the Hands of the Millennials – How France lost its predominance (s. 11–16) 2013. Turun ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Viitattu 6.1.2014.