Verkottuminen

Verkottuminen on systeemin yhteyksien kasvamista. Systeemi voi olla ihminen, yritys, valtio tai organisaatio yleensä. Yhä useampi asia vaikuttaa systeemiin. Systeemi ja sen käyttäytyminen tulee yhä kompleksisemmaksi. Verkottuminen on pitkälti myös tiedon jakamista.

Verkottumisen taustaa

Mm. maailmankuulu sosiologi Manuel Castells esittää, että olemme siirtymässä kohti verkostoyhteiskuntaa, siis yhteiskuntaa, johon vaikuttavat yhä useammat asiat. Asevoimissa ollaan siirtymässä 1990- luvun informaatiosodankäynnin jälkeen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen verkostokeskeiseen sodankäyntiin. Myös yritystoiminnassa (ulkoistaminen) ja hallinnossa (viranomaisyhteistyö) verkottuminen on kasvava trendi.

Verkottumisen taustalla ovat muun muassa

• tietotekniikan ja kansainvälisen ja pienemmän median kehitys. Uutta tietotekniikkaa ovat muun muassa mobiiliverkot, viestintäsatelliitit, uusi digitaalinen joukkoviestintä ja etenkin internet. Uutta tässä tekniikassa on etenkin jaettavan tiedon monipuolisuus ja globaalisuus.
• globalisaatio, jossa ihmiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja valtiot verkottuvat globaalilla tasolla
• uusien tekijöiden syntyminen yhteiskuntiin, siis yhteiskuntien monimutkaistuminen. Näitä uusia tekijöitä ovat muun muassa internet, globaali ja muu media, EU:n lainsäädäntö, muu kansainvälinen lainsäädäntö sekä ympäristönsuojelu.
• kasvava erikoistuminen ja ulkoistaminen, jolloin yrityksen aiempi kokonaistoiminta hajautuu monen yrityksen osalla
• lopuksi yleinen kompleksisuuden kasvaminen (verkottuminen). Se vaatii verkostoa kompleksisuuden hallintaan. Merkittäviä tuloksia on yhä vaikeampi saada aikaiseksi yhden organisaation voimavaroilla, osaamisella ja tiedolla.

Verkottuminen on myös siirtymistä hierarkioista (harvat yhteydet) täysin kytkettyjen verkkojen suuntaan (yhteyksien lisääntyminen). Verkottuminen on edellisen perusteella myös siirtymistä peräkkäisyydestä rinnakkaisuuteen ja yksinkertaisuudesta kompleksisuuteen.

Paitsi nykyhetkeä, verkottumisen käsitteen kautta voidaan lähestyä myös koko ihmiskunnan historiaa. Näin on tehnyt kanadalainen historioitsija William McNeill vuonna 2005 suomeksi ilmestyneessä teoksessaan Verkottunut ihmiskunta (englanninkielinen alkuteos: The Human Web: A Bird's-Eye View of World History, 2003).

Verkottuminen ja tiedon jakaminen

Tiedon jakamista tapahtuu jo valtioiden välillä ja valtioiden sisällä viranomaisyhteistyössä, yrityselämässä muun muassa ostajien, myyjien, valmistajien, huoltajien ja alihankkijoiden välillä sekä sodankäynnissä verkostokeskeisen sodankäynnin termin sisällä.

Internet on globaalia tiedon jakamista kaikkien kanssa ja merkittävin uusi tiedonjakamisen tapa. Nykyaikaista toimintaa ei voi kohta tarkastella tarkastelematta samalla internetin käyttöä. Aasian maanjäristys joulukuussa 2004 oli tästä hyvä esimerkki.

Verkottumisen vaatimuksia

Verkottuminen vaatii:

1. uudenlaista tietoa monipuolisesti jakavaa tekniikkaa
2. kasvavaa kompleksisuuden hallintaa. Kun tietoa jaetaan laajemmin, uuden tiedon vastaanottajilta edellytetään uuden jaetun tiedon merkityksen ymmärtämistä, enemmän tietoa.
3. kokonaisuuden käsittelyä ja ymmärtämistä yli oman perinteisen byrokraattisen ja hierarkkisen reviirin: kuka muu voisi tarvita tietoa, jota minulla on? Kenen muun tietoa voisin tarvita? Missä kokonaisuudessa (verkossa) olen mukana?
4. valtion ja suurempien organisaatioiden osalta uutta lainsäädäntöä
5. järjestelmien yhteen sovittamista ja yhteisiä standardeja
6. aktiivisuutta esimerkiksi kansalaisten ja tiedon jakajien osalta
7. yhteistyöhalukkuutta ja -kykyä tiedon jakajien kesken. Mutta ennen kaikkea tarvitaan
8. innovatiivisuutta, uusien mahdollisuuksien näkemistä, muutoksen mahdollisuuden näkemistä.

Kaiken kaikkiaan verkottuminen on laaja ja monta ulottuvuutta käsittävä muutos, jossa uusi tietotekniikka on vain mahdollistaja.

Katso myös

• Skaalautumaton verkko
• verkostoituminen
• verkosto
• verkko

Kirjallisuutta

• McNeill, William: Verkottunut ihmiskunta: Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Vastapaino, 2006. ISBN 951-768-185-2. (The Human Web: A Bird's-Eye View of World History, 2003)