Vanamo
Sivulta puuttuu | Vanamo | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Linnaea borealis L. |
||||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Vanamo Wikispeciesissä |
Vanamo (Linnaea borealis) on pieni, ainavihanta varpu. Se on heimonsa vanamokasvien (Linnaeaceae) ainoa laji. Aikaisemmin vanamo luokiteltiin kuuluvan kuusamakasveihin (Caprifoliaceae).[1] Tieteellisen nimensä se on saanut Carl von Linnén mukaan, sillä se oli Linnén lempikasvi. Latinankielinen lajinimi borealis merkitsee pohjoista.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Rentokasvuinen vanamo kasvaa 0,5–1 metriä pitkäksi, joskus jopa pidemmäksi. Vanamon ohut varsi suikertaa usein sammalen pinnalla. Lehdet ovat pyöreähköt ja kasvavat kaksittain, ne talvehtivat kaksi vuotta ja kuolevat kolmantena. Hentoinen kukkavarsi nousee noin viiden sentin korkeuteen, ja siinä on kaksi vaaleanpunertavaa kellomaista kukkaa, jotka tuoksuvat varsinkin yöaikaan. Vanamo kukkii kesä-heinäkuussa.[1][3]
[muokkaa] Levinneisyys
Vanamo kasvaa kylmässä ilmastossa ja sitä löydetään Pohjois-Amerikan pohjoisosista, Pohjois-Aasiasta ja Pohjois-Euroopasta.[2] Se on yleinen koko Suomessa.[4]
[muokkaa] Elinympäristö
Vanamo on runsaimmillaan satavuotiaassa metsässä. Se viihtyy erityisesti mustikkatyyppiin kuuluvilla kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä. Sitä tapaa myös hakkuilta ja tienvarsilta. 1900-luvun puolivälissä vanamo kuului Suomen kahdenkymmenen yleisimmän kasvin joukkoon, mutta lajin määrä on 2000-luvun alkuun mennessä pudonnut puoleen. Tämä johtuu vanhojen metsien vähenemisestä.[1][3]
[muokkaa] Käyttö
Vanamo on vanha rohdoskasvi, jota on käytetty esimerkiksi Venäjällä hermosto- ja selkävaivoihin. Vanamoista tehdyn uutteen on uskottu myös auttavan rakkausasioissa. Kaunis, hento ulkonäkö ja kukan hyvä tuoksu on tuonut vanamon myös kaunokirjallisuuteen. Esimerkiksi runoilija Eino Leino kirjoittaa vanamosta runossaan Nocturne.[1]
[muokkaa] Kasviokuvia
-
Nordens Flora
-
Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz 1885
[muokkaa] Lähteet
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Vanha-Majamaa, Ilkka: Vanamo. Teoksessa Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 231.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c d Vanha-Majamaa 2008, s. 231.
- ↑ a b Anderberg, Arne: Den virtuella floran Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 16.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 340.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2008: kartat (Hakuavain: vanamo) Kasviatlas 2008. 2008. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 16.6.2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2010: Vanamon levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Vanamo (Linnaea borealis)
- Luontoportti: Vanamo (Linnaea borealis)
- Nettikasvio: Vanamo (Linnaea borealis)
- Den virtuella floran: Vanamon levinneisyys pohjoisella pallonpuoliskolla (ruotsiksi)
- ITIS: Linnaea borealis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Linnaea borealis (englanniksi)
